Kärkölän kunnanvaltuusto hyväksyi maanantaina ensi vuoden talousarvion, jonka myötä kunnan lainamäärä kasvaa merkittävästi, tämän vuoden lopun noin 20 miljoonasta eurosta ensi vuoden lopun 35 miljoonaan euroon. Pääsyy lainamäärän kasvuun ovat investoinnit kouluun ja siirtoviemäriin. Talouskeskustelu äityi välillä tunteikkaaksi, kun valtuutettu Kauko Issakainen ilmoitti eroavansa Kärkölä-ryhmästä vastalauseena tekojääradan karsimiselle budjetista.
Kuntalain mukaan valtuuston on vuoden loppuun mennessä hyväksyttävä kunnalle seuraavaksi kalenterivuodeksi talousarvio. Sen hyväksymisen yhteydessä valtuuston on myös hyväksyttävä kolmea tai useampaa vuotta koskeva taloussuunnitelma. Talousarviovuosi on taloussuunnitelman ensimmäinen vuosi.
Kärkölän kunnan talousarvio vuodelle 2022 ja siihen liittyvä taloussuunnitelma vuosille 2023–2024 toivat esiin kunnan haasteellisen tilanteen. Talouspäällikkö Juha Savelan mukaan leimallista jo ensi vuoden talousarviossa on se, että lainakanta tulee voimakkaasti nousemaan.
– Tämän vuoden eli vuoden 2021 lopussa lainakanta tulee olemaan noin 4 500 euroa asukasta kohden. Nykyisten suunnitelmien valossa tulee lainakanta olemaan taloussuunnitelmakauden lopussa jo 7 500–8 000 euroa asukasta kohden, Savela arvioi.
– Lähivuosina tullaan enemmänkin keskustelemaan laina-asioista ja lainanhoidosta, siihen meidän täytyy nyt panostaa eniten. Eli miten pystymme tulevaisuudessa hoitamaan nämä meille investointien seurauksena karttuvat lainat, Savela mietiskeli.
Mitenkään synkkänä talouspäällikkö ei kuitenkaan Kärkölän tilannetta näe. Juha Savelan mukaan ensi vuoden talousarvio on vielä runsaat 800 000 euroa alijäämäinen. Suunnitelmavuonna 2023 on kuitenkin mahdollista laatia tasapainoinen talousarvio. Vuosi 2024 on jo taas haasteellisempi, kun verotulojen ennustetaan laskevan.
– Näkymät tulevat varmaankin selkiytymään keväällä 2022. Sen takia en vielä itse olisi tässä vaiheessa huolissani, vaikka 2024 taloussuunnitelma näyttääkin alijäämää. Luvut tulevat keväällä selkiytymään ja tarkentumaan, Savela rauhoitteli.
– Kärkölän pääomatilanne ei sinänsä ole huono. Vuoden 2020 tilinpäätöksessä kunnan kertynyt ylijäämä oli 6,9 miljoonaa euroa ja kuntakonsernin karttunut ylijäämä oli 4,5 miljoonaa euroa, eli pääomatilanne itsessään ei ole ongelma, Savela pohdiskeli.
Vuoden 2023 budjettia on kuitenkin talouspäällikön mukaan syytä ryhtyä valmistelemaan jo heti tulevan vuodenvaihteen jälkeen.
Seuranneessa keskustelussa kokoomuksen Mari Raininko komppasi vahvasti talouspäällikköä vuoden 2023 talousarviotyön käynnistämisestä heti uuden vuoden jälkeen. Matti Mäntylä (ps.) olisi halunnut toistaiseksi jäädyttää rakennustarkastajan palkkaamisen. Santeri Nousjoki (kok.) pohdiskeli mahdollisuutta liisata koululle älytauluja ostamisen sijaan.
Kauko Issakainen (Kärkölä-ryhmä) paheksui muun muassa tekojääradan poistamista talousarviosta. Kun hänen oma ryhmänsäkin tuki kunnanhallituksen esitystä talousarvioksi, Issakainen ilmoitti eroavansa Kärkölä-ryhmästä ja muodostavansa Uusi Kärkölä -ryhmän.
Ensi vuoden talousarvio ja vuosien 2023-2024 taloussuunnitelma hyväksyttiin lopulta ilman äänestyksiä, kun tehdyt muutosesitykset eivät saaneet kannatusta.
Valtuustokokouksessa hyväksyttiin joukko asukkaiden hyvinvointia edistäviä päijäthämäläisiä suunnitelmia. Suunnitelmat täydentävät toisiaan ja ne muodostavat kokonaisuuden Päijät-Hämeessä tehtävälle hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistämistyölle.
Valtuusto hyväksyi myös kunnan ympäristöstrategian. Käsittelyssä Matti Sallila (sd.) päivitti siirtoviemäriä koskevan, osin vanhentuneen tekstin, mikä hyväksyttiin yksimielisesti. Keskustelussa pohdittiin mm. raskaan liikenteen kulkua Kärkölässä, kyseltiin sähköautojen latauspisteistä ja toivottiin pyörätietä Lappilan ja Järvelän välille. Pormestari Markku Koskisen mukaan pyörätietä ei ole luvassa ainakaan viiteen vuoteen.
Aloitteita tehtailtiin entiseen malliin. Martti Aslamaa (sd.) uudisti vanhan aloitteen, jonka mukaan koulubussien käyttöä tulisi kehittää myös kuntalaisten käyttöön esimerkiksi sairaalakäyntien helpottamiseksi. Santeri Nousjoki esitti yhdessä muutaman kokoomuslaisen ja keskustalaisen kanssa kouluruokailuun kaksi vaihtoehtoa, eli kasvis- ja liharuokia kehuen samalla suomalaista lihantuotantoa. Lisäksi Nousjoki toivoi walk in -rokotuspisteitä Kärkölään sekä vielä erikseen kouluun rehtorin johtamaa työryhmää pohtimaan koulukiusaamisen torjumista.
Miia Salminen (Kärkölä-ryhmä) muistutti sivistyslautakunnan valinneen kuntalaisten ehdotuksista sekä Kunnon kuntalaisen että kulttuuripalkinto 2021 saajan. Heidät oli tarkoitus julkistaa itsenäisyysjuhlassa, mutta juhla peruuntui. Missä ja milloin on siis tarkoitus julkistaa nämä henkilöt, Salminen kyseli.
Valtuuston puheenjohtaja Matti Airola (kok.) lupasi ottaa asiasta selvää. Kokouksen päätteeksi Airola kiitteli valtuutettuja hyvästä työstä ja toivotti kaikille rauhaisaa joulun aikaa sekä hyvää uutta vuotta 2022.