Lähetyssihteerin tehtävä kuljetti Kärkölän entistä kirkkoherraa ympäri maailmaa

Lähetyssihteeri Martti Myllärinen matkaa muulin selässä Mekane Yesus -kirkon tilaisuuteen Etelä-Etiopiassa vuonna 1974. Martti Myllärisen arkisto

Jarkko Juselius

Kärkölän entinen kirkkoherra, rovasti Martti Myllärinen, on jo tovin ollut eläkkeellä, mutta seuraa edelleen tarkasti maailman tapahtumia. Tähän vaikuttaa varmasti se, että hän on nuoruudessaan toiminut Suomen Evankelisluterilaisen Kansanlähetyksen lähetyssihteerinä. Tehtävä kuljetti häntä ympäri maailmaa, Afrikasta Afganistaniin ja Israelista Japaniin.

Rovasti Myllärisen mukaan kaikki alkoi kuitenkin Jerusalemista.

– Teologian opiskelijana 1970-luvun alussa olin kolmena kesänä Israelissa lisäämässä teologista tietämystäni ja siinä ohessa tein opiskelutoverieni kanssa myös lähetystyötä.

– Jaoimme Raamattuja, vierailimme kodeissa, pidimme kokouksia ja puheita, opettelimme hepreaa, Myllärinen muistelee.

Hänen työpaikkansa oli Jerusalemissa, lähetystyön pääkohde olivat juutalaiset ja työalueena ”Jeesuksen toimialue Galileassa”.

Lähetystyön yhteydessä Myllärinen tutustui Raamatun historiaan, arkeologisiin kaivauksiin ja ennen muuta paikallisiin ihmisiin, niin juutalaisiin kuin arabeihinkin.

– Jerusalemista käynnistyi minun missionäärinen tehtäväni, Myllärinen arvioi.

Myllärinen nimitettiinkin Kansanlähetyksen lähetyssihteeriksi vuonna 1971. Asemapaikka oli Helsinki, sillä lähetyssihteerin päätehtävä oli edistää, kehittää ja huoltaa maailmalla olevien lähettien toimintaa

Erityisellä mielenkiinnolla – ja useasti myös suruissaan – rovasti Myllärinen on sitten seurannut Afganistanin tapahtumia. Itse hän vieraili maassa ensimmäisen kerran jo vuonna 1974. Afganistanin kuningas oli edellisenä vuonna syösty vallasta Neuvostoliiton tukemassa vallankaappauksessa.

– Käyntini aikaan maassa oli vielä melko rauhallista ja Kabul oli kiehtova kaupunki. Kristillinen avustustyökin oli mallillaan, joskin vaikeuksia tuli koko ajan lisää, Myllärinen kertoo.

Ihmiset Afganistanissa olivat ystävällisiä, ja yksi hauskakin tapahtuma on jäänyt mieleen.

– Olimme Kabulissa kylässä perheen luona, ja siinä sitten suomalaiseen tapaan toivotimme isännät myös tervetulleeksi Suomeen. Eräänä päivänä palattuamme Suomeen puhelin soi, ja yksi Kabulin isännistämme ilmoitti langan päässä: ”Hei, olen nyt täällä Helsingissä, kuten Kabulissa sovittiin.” No, tietenkin hoidimme afgaanivieraamme lupaustemme mukaisesti.

Myllärisellä on ollut erityinen yhteys Afganistaniin lastenlääkäri Leena Kaartisen kautta. Kaartinen oli ensimmäisiä lähettejä, jotka Martti Myllärinen siunasi tehtäväänsä Riihimäen kirkossa 1971.

– Leena Kaartinen on tehnyt lähettinä ja lääkärinä työtä Afganistanissa nyt yli 50 vuotta, ja minulla on ollut kosketuskohta hänen kauttaan maahan, Myllärinen arvioi kiitollisena.

Leena Kaartinen kirjasi joulun alla nettiin tiedon, kuinka juuri uudestaan valtaan tulleet talibanit olivat hakanneet ja vanginneet erään Kaartisen kristityn ystävän.

– Vangitun ystävän perheen kaksi naista oli kuitenkin päässyt Talibanin käsistä, ja he ovat juuri päässeet pakenemaan Iraniin, Myllärinen iloitsee.

Kansanlähetyksen lähetyssihteerinä Myllärinen kiersi maailmaa ja kävi muun muassa Turkissa, Japanissa, Egyptissä, Sudanissa, Keniassa ja Etiopiassa.

Etiopia oli 70-luvun puolivälissä merkillinen afrikkalainen valtio. Vallassa oli eversti Mengistu Haile Mariam, joka tapatti Etiopian pitkäaikaisen keisarin Haile Selassien. Etiopiaa hallitsi Mengistun johdolla Derg, mikä oli käytännössä kommunistinen sotilasjuntta. Addis Abeban päätoria reunustivat muiden muassa jättimäiset Marxin, Engelsin ja Leninin kuvat.

Dergin aikana Etiopiassa oli suomalaisiakin lähettejä.

– Kristittyjen vainoja oli maassa kovasti, Myllärinen kertoo.

– Esimerkiksi Kaffan maakunnassa Jimmassa kahden suomalaisen lähettiperheen omaisuus takavarikoitiin ja heidät ajettiin pois asunnoistaan ja alue otettiin valtion haltuun. Ennen Mengistun valtakautta maakunnan kuvernööri toimi iloisessa yhteistyössä suomalaistenkin kanssa ja järjesti lähetystoimintaa varten tarvittavat tilat.

Jos Dergin aikaan lähetystyössä oli suuria vaikeuksia, niin tilanne on nykyisin jo parempi. Kansanlähetyksellä ja Mekane Yesus -kirkolla on meneillään Jimmassa ison koulutuskeskuksen rakennushanke.

Etiopia on pääosin kristitty maa, jonka suurin kirkkokunta on koptikirkko. Koptilaisuuden juuret ovat 300-luvun Egyptissä.

Martti Myllärisen yhteistyöjärjestö Etiopiassa oli kuitenkin luterilainen Mekane Yesus -kirkko.

– Mekane Yesus on tällä hetkellä maailman nopeimmin leviävä evankelisluterilainen kirkko. Se on ollut vaikeuksien alla toimiva kirkko, joka leviää pienten yhteisöjen kautta. Kun mekin menimme sinne viidakkoon, niin ihmisiä tuli paikalle pitkien, pitkien matkojen takaa. Kirkko rakennettiin yhdeksi viikonlopuksi ja purettiin sitten pois, Martti Myllärinen muistelee.

Monien vaiheiden jälkeen Martti Myllärinen päätyi kirkkoherraksi Kärkölään ja asuu nyt eläkepäivillään Anja-puolisonsa kanssa Järvelässä.

– Israel ja Jerusalem ovat minun lähtökohtiani. Lähetys­sihteerinä pääsin pioneerityöhön lähetys­kentille. Ja nyt voin riemuita siitä, että yksi lapsenlapseni, tyttären tytär, on lähetystyössä Kanadassa toimivassa kansainvälisessä järjestössä.

– Hän on ehtinyt käydä jo Israelissa, Meksikossa ja Thaimassa, rovasti Martti Myllärinen iloitsee.

Kommentoi