Nastolalainen Hartman: ”Suomen kakku” kasvaa työllä ja tuloilla

”Kaikkien aikojen yrittäjämyönteisin hallitusohjelma” kuuluu Elinkeinoelämän Keskusliiton (EK) tavoite vuoden 2023 eduskuntavaaleihin. Tästä yrittäjämyönteisestä käänteestä Suomen politiikassa toivotaan käytännössä parempia kasvu- ja työllistämisedellytyksiä pienille ja keskisuurille työnantajayrityksille.

Viestiä kentältä yrittäjien edunvalvojana toimivalle EK:lle tuo sen nimittämä yrittäjävaltuuskunta. Nastolalainen KTM Antti Hartman, 40, on yksi valtuuskunnan sadasta eri toimialaa edustavasta jäsenestä.

– Näinhän ei voi pitkän päälle jatkua, että väestö vanhenee, ja talouskasvua ei oikein ole ollut kymmeneen vuoteen, hän summaa kokonaiskuvaa.

– Saman kakun jakamisella ei pitkän päälle pärjätä.

Orimattilalaislähtöinen Hartman alleviivaa, ettei ole tekemässä politiikkaa. Hän on lämmitys- ja jäähdytysjärjestelmiä Leppävirralla valmistavan HögforsGST:n toimitusjohtaja ja pääomistaja. Lisäksi Hartman toimii Talotekninen teollisuus ja kauppa ry:n sekä Palveleva Kaukolämpö FinDHC ry:n hallituksissa.

– Minulla on ennen kaikkea yrittäjän näkökulma, mutta myös teollisuuden ja talotekniikka-alan näkökulma. Edistän näillä foorumeilla pääasiassa tehokasta energiankäyttöä, rakennusten ylläpitoa ja kiinteistötekniikkaa.

Yritysten riskinottoa pitäisi palkita eikä rangaista, ja yhtä lailla työntekijää pitäisi kannustaa työntekoon.

Toimitusjohtaja Antti Hartman

Hartmanin mielestä Suomi on nyt eräänlaisessa tienhaarassa, jossa pitäisi valita suunta kohti yrityksille helpompaa toimintaympäristöä ja kannustavampaa ilmapiiriä.

– Kun päätöksiä tehdään, pitäisi aina tehdä vaikuttavuusarviointi siitä, onko kyseessä yritystoimintaa ja taloudellista aktiivisuutta edistävä vai hankaloittava päätös.

Yksi konkreettinen vaikutin on työllistämisen ja työnteon verotus. Se ei 2000-luvulla ole ollut ainakaan löystymään päin, Hartman muotoilee.

– Yritysten riskinottoa pitäisi palkita eikä rangaista, ja yhtä lailla työntekijää pitäisi kannustaa työntekoon. Jos verotusta kiristetään, niin kannustimet vähenevät.

– Totta kai jostain tarvitaan yhteiskunnan pyörittämiseen rahaa, mutta jossain vaiheessa tien pää tulee vastaan.

Nastolassa Hartman on ollut mukana Aurinkolinnan jugend-kiinteistön uudistamisessa niin omistajana kuin asukkaana, sekä osaomistajana vuokrataloyhtiö Onniasunnoissa, jossa muun muassa selvitetään, miten Niinitien 60-lukulaisten kerrostalojen energiatehokkuutta voitaisiin parantaa.

– Rakennuskantahan on meillä Suomessa suurin osa kaikesta kansallisvarallisuudesta. Vaikuttaa jokaisen arkeen, miten energiaa käytetään ja kustannuksia muodostuu.

Siinä kuvaan astuu niin sanottu cleantech-ala. Sitä edustaa myös HögforsGST-konserni, jonka reilun 30 miljoonan euron liikevaihdosta yli puolet on ulkomaankauppaa.

– Se [cleantech] on osa-alue, jolla voidaan ylläpitää kansallisvarallisuuttamme, mutta myös lisätä innovaatioiden kautta vientiä maailmalle.

Hartmanin ajatuksissa ympäristöarvot ja talous nivoutuvatkin tiiviisti yhteen.

– Suomella on vahvat ilmastotavoitteet, ja mielestäni on hyvä, että olemme siinä edelläkävijöitä. Siitä tulee pitää kiinni, ja tehdä toimenpiteitä, jotka vauhdittavat cleantech-teollisuuttamme.

– Vientitulojen kautta voidaan lopulta saada aikaan myös lisää työpaikkoja ja hyvinvointia, Hartman viittaa alussa mainitun ”kakun” kasvattamiseen.

Suomesta on kustannusten noustua kadonnut paljon liukuhihnatuotantoa. Cleantech on korkeamman jalostusasteen teollisuutta.

– Siinä on paljon uutta, ja tapahtuu paljon. Se on hyvää teollisuutta siinä mielessä, että sitä pystytään täällä kustannustehokkaasti tuottamaan, ja Suomessa on valtavasti erilaista teollisuutta, joka pystyy oman osuutensa siihen tekemään.

Juuri päättyneen Lahden ympäristöpääkaupunkivuoden ja sen vaiheilla kytevän cleantech-kasvun Hartman uskoo säteilevän hyvää koko maakuntaan – ainakin ajan kanssa.

– Voi viedä vuosia, että läpimurto maailmalle onnistuu, ja alkaa yksittäiselle yritykselle tuottamaan rahaa. Siihen vaaditaan, että teknologiat ovat valmiita. Siinä me suomalaiset olemme aika insinööritaitoisia ja hyviä, Hartman arvioi.

– Onko se [cleantech] sitten ”uusi Nokia”, niin toivon niin, Hartman pohtii.

Etusivulla nyt

Luetuimmat

Palvelut