Villähteen koulun palkittu luokanopettaja Maija Hämäläinen on oppimisen ilon puolestapuhuja

Opettaja Maija Hämäläinen tuli täysin yllätetyksi kesken koulupäivän toissa viikolla, kun hänet palkittiin Vuoden päijäthämäläisenä luokanopettajana.

– Liikuttava hetki se oli! Olen otettu, että tulin valituksi. Kaikki tarvitsevat arjessa kiitosta ja kauniita sanoja työstään. Mutta yhtä lailla palkinnon olisi voinut saada todella moni muukin opettaja.

Kolmatta luokkaa Villähteen koulussa opettava Hämäläinen pitää valintaa tunnustuksena myös työyhteisölleen.

– Tuntuu kivalta, että meidän koulu saa näin positiivista näkyvyyttä.

Valintaa perustellaan sillä, että Hämäläinen on "välittävä, oikeudenmukainen ja tasa-arvoinen niin oppilaita kuin aikuisiakin kohtaan". Häntä kiitetään sitoutuneeksi heittäytyjäksi, joka tukee kollegoitaan niin henkisesti kuin vaikkapa tarjoamalla leipomuksiaan opettajainhuoneessa. Oppilailleen hän on kuin äiti, joka kuuntelee ilot ja surut.

Hän valmistui luokanopettajaksi vuonna 2007 ja aloitti työt Lahdessa vuonna 2012. Työtään hän kehuu antoisaksi, vaikka korona-aika onkin pakottanut miettimään monia asioita uusiksi.

– Vaikka rajoituksista pidämme tiukasti kiinni, on oppilaiden kouluarki silti ollut aika normaalia. Enemmän se pyörremyrsky on ollut meidän aikuisten päässä.

Omaa kouluaan hän pitää ihanteellisena työpaikkana.

– Luokan ikkunat avautuvat pellolle, joten vuodenaikoja pystyy seuraamaan. Tämä on mukavan kompaktin kokoinen työyhteisö, me olemme koko porukka yhtä. Isommassa koulussahan eivät kaikki välttämättä edes tunne toisiaan.

Kiusaamiseen koulussa on nollatoleranssi. Häntä huolestuttaakin suuntaus yhä isompiin yksiköihin. Se näkyy Nastolan palveluverkkoselvityksessäkin, jossa väläytettiin Villähteen ja Erstan koulujen yhdistämistä.

– Huolissani siitä olen. On sääli, kun tehdään suuria massakouluja hyvien, pienten yksiköiden sijaan.

Opettajan työn kuormittavuus on kasvanut, muutenkin kuin koronan takia.

– Se kirjaamisen määrä on lisääntynyt. Aina pitää olla täyttämässä jotain asiakirjaa tai kirjaamassa Wilmaan asioita, jotka aiemmin hoidettiin jutellen vanhempien kanssa. Näitä harvoin pystyy koulupäivän aikana tekemään.

Hän toivoisi päättäjiltä panostusta oppilashuoltoon ja erityisopetukseen.

– Alakoulussa on yhä enemmän oppilaita, jotka tarvitsevat kuraattorin tai psykologin palveluja ilman pitkiä jonotusaikoja.

Koulujen arki on hänestä vedetty tiukille siinäkin, että entistä harvemmin luokkaa voi jakaa pienempiin ryhmiin. Villähteen koulussa luokkakoot ovat onneksi maltillisia, hänen luokallaan oppilaita on 18.

Työhyvinvoinnin vaalimista ei hänestä pidä unohtaa.

– Itselleni tärkeää työn rajaaminen, että osaa laittaa puhelimen äänettömälle. Omalla ajalla teen asioita, joista tykkään, esimerkiksi luistelu on ihanaa!

Hektisen koulupäivän aikanakin on hänestä hyvä välillä pysähtyä tauolle.

– Sellaisia kivoja kevennyksiä yritän oppilaille ja työkavereille järjestää, että arki menisi hymy huulilla.

Opettajan tähtihetkiä ovat oppilaiden ja koko luokan onnistumiset.

– Se, että uskalletaan iloita ja innostua – ja miten se tarttuu! Myötäinto on ihana sana.

Etusivulla nyt

Luetuimmat

Palvelut