Orimattilan taidemuseon edellinen vuosi oli toiseksi vilkkain viimeisen 66 vuoden aikana. Taidemuseon uuden vuoden polkaisee käyntiin kahden taiteilijan yhteisnäyttely Jumalatar ja koala.
Jasmin Anoschkin ja Soili Talja pitivät viime vuonna kaksi yhteisnäyttelyä, toisen Joensuun taidemuseossa ja toisen Tampereella osana Finlayson Art Arean kesänäyttelyä. Nyt on vuorossa Orimattila, jossa nähdään Anoschkinin veistoksia ja Taljan maalauksia.
Kaksikon näyttelyssä keramiikasta käsin rakennetut fiktiiviset eläinhahmot juhlivat keskellä intensiivisiä, lähes abstrakteja maalauksia.
Näyttelyn teosten sijoittelussa on haettu vuorovaikutusta suhteessa taidemuseon omaan kokoelmaan.
– Alusta asti oli ajatuksena, että Orimattilan taidemuseon oma ja hieno kokoelma huomioidaan teosvalinnoissa ja otetaan osaksi tätä näyttelyä. Menemme sisälle kokoelmanäyttelyyn. Emme tee perinteistä ratkaisua, jossa on rakennettu vaihtuvien näyttelyjen tila keskelle, ja kokoelmat ovat ympärillä, näyttelyn kuraattori Veikka Halmetoja valaisee.
Näyttelyn nimi, Jumalatar ja koala, heijastelee taiteilijoiden töitä.
– Kumpikin sana sopii molempien teoksiin. Toki Jasmin tunnetaan eläinhahmoista, jotka ehkä enemmän pohjaavat leluihin, koriste-esineisiin ja ihmisten mielikuviin eläimistä. Soililla on pitkään ollut aiheita, joissa on ollut myös uskonnollista sisältöä, jolloin jumalatar-sana voi viitata sinne, Halmetoja analysoi.
– Toisaalta Jasminin veistoksissa voi nähdä jumalattaren, ja Soilin maalauksista voin löytää useammankin koalan.
Naiseus on yksi keskeisistä Taljan teosten teemoista.
– Jos mennään vanhan Egyptin mytologiaan, Isis oli kaikkien jumalien äiti. Se viittaa suoraan naiseuteen ja äitiyteen, ne ovat vahvoja teemoja minulla. Ne ovat arkisia teemoja elämässä, vaikka ne kätkeytyvät jumalattaren tematiikkaan. Koen, että niissä on myös aistillinen maailma paljolti mukana. Uusi teemani on aika vaalea, yleensä teen todella tummaa, Talja avaa töitään.
Anoschkin haluaa välittää teoksillaan muun muassa elämän iloa.
– Saa ihmetellä ja nauttia, taitelija naurahtaa.
– Voi vaikka tehdä jonkin mielikuvitusmatkan. Voi kuvitella, miltä nämä eläimet tuntuisivat lemmikkeinä kotona. Kutsun näitä eläimiä satunnaislajikkeiksi. Nämä eivät oikein ole mitään, mutta näissä on kuitenkin viitteitä esimerkiksi kojootteihin, puudeleihin tai kaloihin.
Anoschkinin kiinnostus puutöitä kohtaan alkoi lapsena.
– Minut on heitetty puukäsityöluokasta pois lapsena. Tyttöjen piti mennä tekstiilipuolelle. Olisin jo ala-asteella halunnut mennä puukäsityöhön, mutta onneksi saan nyt tehdä sitä riittämiin.
Taiteilijat keräävät töihinsä aineistoa elämällä. Pakottamalla luovuus ei lennä.
– Kun elää ja tekee, ne aiheet vain tulevat sieltä. Ei voi ajatella, että nyt mietin niitä, Anoschkin pohtii.
– Tekemisestä ei tule mitään, jos päätän aloittaa kahdeksalta ja lopettaa kuudelta. Jos hoidan kaikkia muita asioita, se pulpahtaa sieltä yhtäkkiä, komppaa Talja.
Näyttely on esillä 3.4. asti Orimattilan taidemuseossa. Näyttely on avoinna ti–ke kello 12–19, to–pe kello 12–16 ja la–su kello 11–15. Juhlapyhien aattoina museo suljetaan kello 15. Taidemuseo edellyttää kävijöiltä voimassa olevaa koronapassia ja maskin käyttöä.