Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Aluevaaliäänestämisen keskittäminen tuotti tulosta Kärkölässä

Keskuskaupungit jylläsivät tammikuun lopun aluevaaleissa, mutta monissa pikkukunnissa ymmärrettiin myös keskittää ääniä oman kunnan edustuksen turvaamiseksi. Näin kävi Kärkölässäkin, missä kokoomuksen Mari Raininko pääsi valtuustoon 667 äänellä. Hän nappasi runsaat 38 prosenttia kärköläläisten äänistä, mikä on ihan historiallinen saavutus.

Aluevaltuustossa on kaikkiaan 69 jäsentä, joista peräti 41 tulee Lahdesta. Yksi kärköläläinen ei kesää tee, mutta Raininko aikoo pitää omassa aluevaltuustoryhmässään oman kunnan tavoitteita esillä. Raininko onkin jo valittu kokoomusryhmän väliaikaiseksi sihteeriksi, joskin pysyvät valinnat tehdään vasta maaliskuussa.

Mari Raininko tunnetaan Kärkölässä yhteistyökykyisenä ja -haluisena toimijana. Hän on kunnanhallituksen varapuheenjohtaja ja muun muassa Huovila-toimikunnan puheenjohtaja. Rainingon taakse vaaleissa asettuikin jokseenkin laaja joukko kuntalaisia pormestaria myöten.

– Tulos ylitti odotukset. Iso äänimäärä tuo vastuuta, Raininko toteaa.

Päijät-Hämeen hyvinvointialue käynnistyy varsinaisesti ensi vuoden alusta. Tällöin sosiaali- ja terveysmenojen rahoituskin siirtyy valtiolle. Kunnille jää kuitenkin terveyspuolellakin merkittäviä tehtäviä.

– Esimerkiksi liikunta- ja kulttuurityö, vanhustyö sekä lasten ja nuorten hyväksi tapahtuva toiminta ovat edelleen kuntapuolella erittäin tärkeitä. Siksi aluevaltuutetun ja kunnanhallituksen jäsenen työt sivuavat toisiaan, Raininko muistuttaa.

Yksi ydinasiani on huolehtia, että meillä on toimiva terveyskeskus.

Mari Raininko

Tuleva hyvinvointialue ja aluevaltuusto tietenkin vastaavat koko maakunnan sote-järjestelystä. Siinä on vielä pohdittavaa, sillä tällä hetkellä osa Päijät-Hämeestä tekee muun muassa yhteistyötä yksityisen Mehiläisen kanssa.

Harjun terveys on yhteisyritys, joka tuottaa perustason sosiaali- ja terveyspalvelut Lahdessa, Kärkölässä ja Iitissä.

– Minulla on se käsitys, että Kärkölän mukaanmeno aikaisessa vaiheessa Harjun terveyteen oli oikea ratkaisu, Raininko arvioi.

Hän lupaa pitää aluevaltuustossa ja omassa ryhmässään esillä Kärkölän sote-keskuksen tarpeellisuutta.

– Yksi ydinasiani on huolehtia, että meillä on toimiva terveyskeskus. Kärkölän sote-keskuksessa tulisi olla myös lähipalvelupiste kaikelle sote-toiminnalle, Raininko sanoo.

Kärkölän on Rainingon mukaan sopeutettava talou­tensa pikaisesti tulevaan sote-malliin. On arvioitava, mitkä tehtävät poistuvat, miten kunnan saamat verorahat riittävät, miten valtio tukee kuntia ja niin edelleen.

– Tämä työ on aloitettava heti. Toiminnan pitää olla ensi vuoden talousarviossa siinä mallissa kuin uusi sote-malli edellyttää, Mari Raininko määrittää.

Paloinsinööri Raila Viljamaa oli kärköläläisittäin aluevaalien yllättäjä, vaikkei valtuustoon yltänytkään. Viljamaa keräsi hienosti 264 ääntä ja olisi saattanut mennä läpikin, jos ääniä olisi keskitetty. Tulos oli silläkin tavalla hyvä, että Viljamaa ei ole aiemmin osallistunut vaaleihin tai politiikkaan Kärkölässä. Valtuustoon hän on nyt varalla.

Viljamaan kiinnostus vaaleihin heräsi työpaikan kahvipöydässä. Työtoverit kertoivat, kuinka heitä oli pyydetty ehdokkaaksi eri puolueisiin. Viljamaata vähän kismitti, ettei häntä ollut kyselty, joten hän päätti tehdä asialle jotain.

Viljamaa ottikin yhteyttä SDP:n Hämeen piiriin, mistä hänet ohjattiin Kärkölän sosiaalidemokraattien puheille. Sukutausta ja heikommassa asemassa olevien asioista huolehtiminen määrittivät Viljamaan puolueen.

– Olen erittäin ilahtunut Kärkölän äänistä. Sain huomiota asioille, joita pidän tärkeinä, sanoo Viljamaa, joka kampanjoi muun muassa nuorten mielenterveys­asioiden ja perheiden tukemisen puolesta.

Viljamaalla on muun muassa turvallisuusjohtamisen ylempi AMK-tutkinto ja 15 vuoden kokemus pelastusalasta työntekijänä ja opettajana. Hän on työskennellyt myös freelance-toimittajana.

Marttilassa asuva Viljamaa on valmis jatkamaan politiikassa.

– Uskon yhteistyöhön ja yhteisiin tavoitteisiin. Uudella hyvinvointialueellakin pitää osata joustaa yhteisen edun vuoksi, Viljamaa painottaa.

Paloinsinöörinä hänellä on Kärkölälle pari erityistoivomustakin.

– Järvelän VPK:n nuoriso-osasto tulisi elvyttää. Se toisi jatkuvuutta sopimuspalokunnan toimintaan. Samalla se kohentaisi lasten ja nuorten harrastustoimintaa Kärkölässä.

Hän toivoo myös vertaistukea omaishoitajien raskaaseen työhön.

– Kärkölästä puuttuu omaishoitajayhdistys, mutta olisi mahdollista tehdä yhteistyötä esimerkiksi Heinolan omaishoitajayhdistyksen kanssa.

Kärkölän sote-keskuksen elinvoimaa Viljamaa hieman epäilee.

– Kärkölän, Hartolan ja Padasjoen tilanne on todella haastava, mutta tietysti toivon Kärkölän sote-keskuksen säilymistä, hän toteaa.

Etenkin hoiva-alojen rokotuskiistoihin Railalla on tärkeä huomio.

– On suuri vaara, että koronan rokotuskiistoista jää pitkä juopa ja haavoja. Niiden korjaamiseen täytyy löytyä tahtoa. On nimittäin niin, että rokottamattomat tiedetään melko hyvin. Kun palataan normaalioloihin, täytyy työnantajilta löytyä keinot, miten vanhat riidat haudataan. Muuten niitä muistellaan vuosikymmentenkin jälkeen, Raila Viljamaa sanoo.