Maanantaina kokoontunut Kärkölän kunnanvaltuusto sai ennen kokouksen alkua tutustua kunnan uuteen tekniseen johtajaan Emilia Lehikoiseen ja rakennustarkastajaan Samuli Rätyyn, jotka esittäytyivät valtuustolle.
Valtuusto hyväksyi kunnalle jalankulun ja pyöräliikenteen edistämisohjelman, joka pyrkii kohottamaan jalankulun ja pyöräliikenteen asemaa osana Kärkölän kunnan sisällä tehtäviä arkiliikenteen matkoja, kehittämään pyörämatkailua ja lisäämään tietoisuutta aktiivisista liikkumismuodoista.
Suunnitelmassa kartoitettiin kestävän liikkumisen nykytila Kärkölässä, kerättiin asukkaiden ja muiden alueella liikkuvien mielipiteitä aiheesta suunnittelun tueksi, asetettiin visio ja tavoitteet sekä laadittiin toimenpidelistaus, jonka avulla tavoitteiden toteutumista voidaan edistää. Työ nojautuu Kärkölän kuntastrategiaan, Etelä-Päijät-Hämeen turvallisen ja viisaan liikkumisen suunnitelmaan, Päijät-Hämeen liikennejärjestelmäsuunnitelmaan, Lahden kaupunkiseudun MAL-sopimukseen ja valtakunnallisiin linjauksiin.
Traficom myöntää vuosittain kunnille avustusta hankkeisiin, joilla kehitetään ja parannetaan kävelyn ja pyöräilyn olosuhteita katuverkolla. Tätä avustusta haettaessa kunnalla tulee olla laadittuna myös kävelyn- ja pyöräilynedistämisohjelma, jolla osoitetaan että kunta on aidosti sitoutunut kehittämään ja ohjaamaan kuntalaisten liikkumiskäyttäytymistä- sekä mahdollisuuksia.
Aikaisemmin syksyiset avustusten hakukierrokset ovat menneet Kärkölältä ohi suun suunnitelman puuttumisen vuoksi.
Valtuusto hyväksyi myös Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman vuosille 2022–2025. Kyseessä on lastensuojelulain mukainen asiakirja, jolla ohjataan lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi tehtävää yhteistä työtä kunnassa.
Onnistuneella kilpailutuksella ja hankintasopimuksilla saadaan kyllä kotimaista ruokaa lautasille.
Santeri Nousjoki ( kok .)
Suunnitelmaan on koottu kuntakohtaista tietoa lasten, nuorten ja perheiden kasvuoloista ja hyvinvoinnin tilasta, sekä kuvattu lasten ja nuorten hyvinvointia edistävää sekä ongelmia ennaltaehkäisevää palvelurakennetta. Lisäksi se sisältää katsauksen kuntakohtaisesta lastensuojelun tarpeesta, lastensuojeluun varattavista voimavaroista sekä lastensuojelulainmukaisten tehtävien hoitamiseksi käytettävissä olevasta palvelujärjestelmästä. Suunnitelmassa avataan myös opiskeluhuollon toteutumista oppilas ja opiskelijahuoltolain mukaisesti.
Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmassa esitetään alueellisten hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen kärkien mukaiset lasten ja nuorten hyvinvoinnin kärjet, jotka ovat osallisuus ja hyvinvointi, mielen hyvinvointi, arjen turvallisuus ja terveelliset elintavat.
Suunnitelman toteutumisen seuranta on osa jokaisen sivistys- ja hyvinvointilautakunnan alaisen toimialan esimiehen työtä ja osa oman työn kehittämistä jokaisella lasten, nuorten ja lapsiperheiden parissa toimivalla. Sivistystoimen johtoryhmä ja kuntakohtainen LAPE-yhteistyöryhmä seuraavat suunnitelman tavoitteiden toteutumista. Ne raportoivat lasten ja nuorten hyvinvoinnin kehittymisestä kunnan hyvinvointityöryhmälle ja sivistys- ja hyvinvointilautakunnalle. Suunnitelma tarkistetaan seuraavan kerran vuonna 2025.
Kokouksen loppupuolella valtuusto sai madonluvut tarkastuslautakunnan puheenjohtaja Liisa Korpelalta (kesk.) syystä, että moni Kärkölän kunnallisista luottamushenkilöistä eli valtuuston ja lautakuntien jäsenistä on laiminlyönyt sidonnaisuusilmoituksensa jättämisen tai sidonnaisuusilmoituksia on jätetty tarkastuslautakunnalle puutteellisin tiedoin.
Valtuutetut jättivät jälleen myös tukun valtuustoaloitteita. Kokoomuksen valtuustoryhmä teki aloitteen ruoan kotimaisuusasteen asteen nostamisesta kunnan keittiöissä.
– Esitämme seuraavaa: kotimaisuusaste kunnan käyttämissä elintarvikkeissa vähintään 90 prosenttiin. Tämä tavoite on mahdollista saavuttaa Kärkölässä, koska se on onnistunut myös muissakin kunnissa. Onnistuneella kilpailutuksella ja hankintasopimuksilla saadaan kyllä kotimaista ruokaa lautasille, aloitteen jättänyt Santeri Nousjoki (kok.) perusteli.
Hänen mukaansa Etelä-Pohjanmaalla ja Satakunnassa julkiskeittiöt käyttävät keskimäärin yli 90-prosenttisesti suomalaisia elintarvikkeita. Kärkölän kunnan valmistaman ruoan kotimaisuustavoite ja -aste ovat nykyisin noin 70–75 prosenttia.
– Kunnan ruokahuollon tulee selvittää, kuinka paljon kotimaisuusasteen nosto vaatisi lisää määrärahaa ja minkälaisia hankintamuutoksia tavoitteen saavuttaminen vaatisi, Nousjoki totesi.
Kärkölä-ryhmän Jani Kuronen teki aloitteen neuvovan defibrillaattorin eli sydäniskurin hankkimiseksi liikuntahallille ja sydäniskurin tarpeen kartoittamiseksi Järvelän urheilukentän, koulun ja päiväkodin osalta.
Sirpa Kinnari (sit.) ja Martti Sallila (sd.) tekivät aloitteen, että tekninen lautakunta varmistaisi, että ajantasa-asemakaava saadaan pikaisesti lain edellyttämälle tasolle kunnan ja kuntalaisten käyttöön.
– Ajantasa-asemakaavan ylläpitäminen on kunnan lakisääteinen tehtävä. Kanteluista ja vastauksista huolimatta Kärkölän kunta ei pysty toteuttamaan lain edellyttämää tarkkuutta suunnittelussa ja päätöksenteossa, Kinnari sanoi.
Toisessa aloitteessaan Kinnari ja Sallilla esittivät, että kunnanhallituksen tulee linjata kunnan maaomaisuuden myynnin periaatteet, määritellä myytävät tontit ja niiden hinnat sekä määrittää käytäntö, miten ostotarjoukset käsitellään.
– Kirjava käytäntö [kunnan maaomaisuuden ja tonttien myynnissä] on johtanut oikaisuvaatimuksiin, valituksiin ja kaupan purkuihin. On ikävää, että Kärkölän kunnan tekemät kiinteistökaupat peruuntuvat ja viivästyvät epäselvyyksien vuoksi. Kinnari perusteli aloitetta.
Kärkölä-ryhmän Kauko Issakainen teki aloitteen, että Kärkölän kunta ottaa selvitettäväkseen, kuinka paljon monitoimikentän rakentamisella voitaisiin saada lisää tilaa koulun pihalle ja kuinka se mahdollisesti vähentäisi koulukiusaamista.