Millaiseksi rakentuu Nastolan kirkonkylä tulevaisuudessa, sitä pyrkii selvittämään alueen kehitysvisio, joka sisältyy Lahden kaavoituksen tämän vuoden työohjelmaan.
Selvitys on maisema-arkkitehti Maria Silvastin mukaan tarpeen, koska muutosten pohjaksi tarvitaan kokonaissuunnitelma alueesta.
– Kirkonkylälle on tulossa paljon muutoksia jollain aikavälillä. Paineita on kouluverkossa, terveysasema on parakeissa ja kunnantalon ja seurakuntakeskuksen tilojen käyttöäkin on mietitty.
Rakenteen muuttuessa on otettava huomioon myös maisema, kulttuurihistorialliset arvot ja kyläkuva.
– Eli millaisia muutoksia alueelle voi edes kuvitella tehtävän. Mitkä ovat alueen voimavarat, piirteet, jotka pitää ehdottomasti säilyttää ja mitkä kehitettäviä kohtia? Silvast summaa.
Työn pohjana käytetään myös LAB-ammattikorkeakoulun opiskelijoiden ideoita, joita nämä kehittelivät viime syksynä.
– He miettivät alueen rakennetta, asumista ja liikenteellisiä kehityskohteita. Heiltä tuli ajatuksia, että alueelle voisi kehittää esimerkiksi hyvinvointimatkailua ja kulttuurireittiä.
Tavoitteena on tehdä alueesta karttaesitys, jonka ensimmäisiä luonnoksia Silvast lupailee syksyllä pidettävään Nastolan kaavailtaan. Yksi keskeisimmistä kohdista on hänestä kunnantalon ja virastotalon tienoon käyttö tulevaisuudessa.
– Siellä on avointa, pysäköintiaukiomaista tilaa, miten sitä voisi käsitellä. Kirkko on tietenkin tärkeä, huomioitava maamerkki. Samoin, mikä on terveysaseman tontin tulevaisuus.
Suunnitteluun vaikuttavat myös mahdolliset kouluverkon muutokset. Tarkoitus ei Silvastin mukaan ole nyt ottaa kantaa siihen, mihin rakennetaan ja mitä tyhjiä tiloja puretaan.
– Tietenkin on aina toivottavaa, että niitä pystyisi hyödyntämään. Mutta realistiset mahdollisuudet selviävät, kun niille tehdään asemakaavoja.
Nyt halutaan selvittää yleispiirteisemmin esimerkiksi sitä, minkä korkuista mahdollinen uudisrakentaminen olisi.
– Varmaan ei lähdetä kauhean korkealla rakentamisella revittelemään, vaan yritetään sovittaa mahdollista uutta maisemaan, hän linjaa.
Nastolan kirkonkylä on hänestä ”ehdottomasti vaalittava kohde”.
– Se on arvokas, tosi vanha kylämiljöö.
Arvorakennukset ja historia otetaan huomioon, mutta tavoitteena on myös tukea alueen elinvoimaisuutta.
– Yritämme luoda mahdollisuuksia elävälle toiminnalle. Toivotaan, että yrittäjät ja toimijat löytäisivät sieltä paikkoja toiminnalle. Ainakaan sitä ei haluta estää, Silvast sanoo.
Myös alueen asukkaat halutaan mukaan kehitystyöhön.
– Varmasti asukkaita osallistetaan, mutta vielä on miettimättä, miten. Voisin kuvitella, että pyydetään kommentteja sitten, kun on luonnoksia.
Kaavoituksen työohjelmaan sisältyy kirkonkylässä myös kaksi asemakaavamuutosta, toinen koskee Pekkalantie 20:n liike- ja toimistorakennusten tontin muuttamista asuinkäyttöön ja toinen Kukkastien muuttamista kaduksi.
Uudessakylässä suunnitteilla on Puutiellä urheilukenttäkäyttöön osoitetun virkistysalueen muuttaminen teollisuustontiksi, Männistön koulun ympäristön yleisten rakennusten korttelialueen tontin muuttaminen uuteen käyttötarkoitukseen sekä asemakaavamääräysten tarkistaminen.
Villähteellä laaditaan asemanseudun kaavarunkoa ja Koritiellä tarkistetaan kaavamääräyksiä työpaikka-alueen laajentamiseksi.