Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Lappilinnan tansseihin saavutaan kaukaa – "Vastaavia tansseja ei tänä päivänä Suomessa paljon ole"

Kun tanssimusiikki on sitä perinteistä ja aitoa entisajan humppaa ja muuta mukavaa lavamusiikkia, puitteet ovat siistit ja historiaa huokuvat, ei välimatkalla ole välttämättä enää kovin suurta merkitystä.

Kärkölän Lappilinnaan tanssin harrastajat saapuivat aina Vantaata myöten. Lappilinnan iltapäivätansseissa soitti Jan Dobrowolski ja Liljankukat. Parketilla pyörii puolentusinaa paria.

– Tulimme tänne nimenomaan musiikin ja toisekseen paikan takia varta vasten Vantaalta. Meillä ei ole Kärkölään mitään kytköksiä. Asumme lyhyen matkan päässä Ruusulinnasta, mutta emme ole siellä tainneet viimeiseen kymmeneen vuoteen tanssia kertaakaan. Monilla lavoilla meno on aika kamalaa, täällä on todellista tunnelmaa, sanovat Airi Väisänen ja Heikki Laakso.

Pari löysi tiensä Lappilinnaan sattumalta ilmoituksen perusteella.

– Tunnelma on aivan mahtava jo senkin takia, että korona on tanssiharrastusta kovasti haitannut. Täällä saa tanssia vanhan perinteisen tanssimusiikin säestyksellä ilman mitään veivauksia. Vastaavia tansseja ei tänä päivänä Suomessa paljon ole. Lisäksi tämä seurantalo on rakennuksenakin hieno ja erittäin siisti. Pölypalloja emme ole nähneet ja parketti on erittäin hyvä, sanoo Laakso.

Kustannuskysymyskään ei Lappilinnaan ajo ole.

– Jos esimerkiksi Ruusulinnaan lippu maksaa parikymppiä ja tänne kympin, kannattaa siinäkin suhteessa ajaa Kärkölään.

Hämeenlinnan seudulla asuva Juhani ja Lahden seudulla asuva Arja olivat Lappilinnassa ensimmäistä kertaa. Viesti iltapäivätansseista oli tullut parin tietoon erään yhtyeen jäsenen kautta.

– Konstailematon vanha tanssimusiikki on sitä, mitä haluamme tanssia. Tänä päivänä monet bändit tekevät vanhoista kappaleista omia sovituksiaan, jolloin niiden tanssittavuus katoaa. Koronan takia tanssit jäivät paljolti väliin ja askeleita pitää palauttaa mieleen. Tällainen vanha tanssimusiikki sopii hieman vanhemmalle harrastajalle, uutta ei tarvitse opetella.

Jan Dobrowolski ja Liljankukat esiintyi Lappilinnassa nyt neljännen kerran. Ensimmäiset tanssit olivat syksyllä.

– Lavatansseissa pitää soida perinteinen tanssimusiikki koko kirjossaan humpasta valssiin. Järjestämme itse tanssit vuokraamalla tämän paikan nuorisoseuralta. Meitä voi toki tilata soittamaan eri tilaisuuksiin, mutta parina viime vuotena tilaukset ovat olleet aika harvassa, sanoo yhtyeen toinen solisti Päivi Prittinen.

– Olemme tällä tavoin työllistäneet itse itsemme. Syksyllä enimmillään taisi olla näissä tansseissa tusinan verran lipun maksaneita. Yksi kyläläinen tulee järjestysmieheksi, kun sattuu asumaan aivan vieressä. Tämä on meille kaikille harrastus ja hauska sellainen.

Nuorisoseuran puheenjohtaja Marja-Terttu Aaltonen muistaa vuosikymmenten takaiset ajat, jolloin seurantalon parketilla oli jopa tunkua.

– Tietysti toivoisin enemmän pareja kuin mitä on ollut. Seurassa on 2–3 aktiivia jäsentä, ja pyrimme saamaan taloon toimintaa huutokaupoilla ja näillä tansseilla. Puhvetin tansseihin teemme talkoilla kuten kaiken muunkin. Toivoisin näihin tansseihin enemmän kärköläläisiä, sanoo Aaltonen.