Kärkölässä on kova halu auttaa ukrainalaisia

Kärkölän kunnantalolla oli lauantaina tuvantäysi väkeä, kun kansanedustaja Mika Kari (sd.) ja pormestari Markku Koskinen käsittelivät Venäjän hyökkäystä Ukrainaan. Mika Kari analysoi sotatoimia ja Suomen turvallisuuspoliittista asemaa, ja Markku Koskinen selvitti kunnan valmiutta ottaa vastaan pakolaisia.

Lahtelainen kansanedustaja Kari on muun muassa eduskunnan puolustusvaliokunnan pitkäaikainen jäsen ja uuden tiedusteluvalvontavaliokunnan puheenjohtaja.

Vakavasta eurooppalaisesta kriisistä huolimatta Suomea kohtaan ei ole sotilaallista uhkaa, Mika Kari korosti.

– Yllätyksenä varmaan presidentti Putinille tuli se, että operaatio Ukrainassa ei ole mennyt Venäjän ennakkolaskelmien mukaan. Eskalaation mahdollisuus on kuitenkin olemassa, hän muistutti.

– Me teemme kevään aikana selontekoa presidentin, hallituksen ja eduskunnan kanssa. Teemme arviota siitä, millä tavalla turvallisuustilanne Euroopassa ja lähialueillamme on muuttunut ja minkä tyyppisiä vaihtoehtoja meillä on oman turvallisuutemme varmistamiseksi. Tässä yhtenä vaihtoehtona on Nato-jäsenyys.

Karin mukaan yksi Nato-malli on niin sanottu Norjan malli, jolloin maassa ei ole ydinaseita eikä pysyviä ulkomaisia joukkoja.

Nyt voisi hieman odottaa, ja me pyrimme tiedottamaan, kun meillä on paremmat tiedot avun tarpeesta.

Pormestari Markku Koskinen

– Jos Suomi liittyisi Natoon, niin linjalla Liettuasta Norjaan vahvimmat puolustusvoimat löytyisivät Suomesta, Kari analysoi. Hän ei kuitenkaan halunnut vielä kertoa omaa kantaansa mahdolliseen jäsenyyteen.

Lopuksi kansanedustaja Kari muistutti, ettei Suomessa asuvia venäläisiä tai venäläisperäisiä henkilöitä voi syyllistää Venäjän hyökkäyksestä.

Pormestari Markku Koskinen oli paneutunut huolellisesti Kärkölän kunnan valmiuksiin ukrainalaispakolaisten vastaanottamiseksi. Hänen mukaansa kunnalla tulee olla edellytykset noin 50 pakolaisen huolehtimisesta.

– Näistä puolet tulee varmaankin olemaan lapsia, lopuista enemmistö naisia ja mukana on kenties joitakin eläkeläismiehiä, Koskinen arveli.

Hätämajoitusta varten on käytössä oikeastaan vain Opintien koulun tilat kesästä lähtien.

– Enemmän olen yrittänyt kartoittaa kotimajoitusmahdollisuuksia ja marjatiloja, joissa on muutenkin ollut 20–30 ukrainalaista kesäisin töissä. Marjatilojen lisäksi pystytään tarjoamaan 10–20 työpaikkaa aika nopeasti kunnassa vähän kielitaidosta riippuen, Koskinen selvitti.

Hän myös muistutti mahdollisia majoittajia siitä, että selvittävät pakolaisten statuksen. Turvapaikan hakijalla on laajat oikeudet päivärahaan ja sote-palveluihin, kun taas tilapäistä suojelua hakevat ovat vain hätätapauksissa oikeutettuja sote-palveluihin.

Kunnan vastuista merkittävin on opetuksen järjestäminen, mikä Kärkölässä ainakin aluksi olisi järkevintä järjestää etäopetuksena Ukrainasta käsin.

Pormestari Koskisen mukaan Kärkölässä on erittäin laaja ja aktiivinen halu tarjota apua. Tätä korostivat myös monet tilaisuuden keskustelijat.

Kunnassa toimii tällä hetkellä epävirallinen työryhmä, joka suunnittelee avustustoimia. Ryhmään kuuluu kunnan työntekijöitä, joitakin valtuutettuja ja vapaaehtoisia toimijoita. Pormestari Koskinen muun muassa kiitteli Kimppa-Kirppiksen roolia perustarvikkeiden hankkimisessa täällä jo oleville ukrainalaispakolaisille.

Työryhmässä kaavaillaan keräyksen järjestämistä pakolaisille. Kovasta avustushalusta huolimatta työryhmäläiset kehottavat kuntalaisia vielä odottamaan muutaman päivän, kunnes Kärkölään saapuvista ukrainalaisista on hieman enemmän tietoa.

– Nyt voisi hieman odottaa, ja me pyrimme tiedottamaan, kun meillä on paremmat tiedot avun tarpeesta. Kun tulee uusia pakolaisia varmastikin jo lähipäivinä ja tiedämme heidän tarpeensa, niin löytyy myös paremmin avuntarjoamisen mahdollisuuksia, Markku Koskinen vetoaa.

Kärkölän kunta on myös toistaiseksi lahjoittanut 5 000 euroa YK:n lastenjärjestö Unicefille ja irtisanonut ystävyystoiminnan venäläisen Sheksnan kunnan kanssa.