Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Miekkiön koulun kentän jatko on uhattuna

Kyläyhdistyksen rahkeet eivät riitä kunnossapitoon, ilman kunnan tukea toiminta uhkaa loppua.

Miekkiössä ollaan huolissaan kyläläisten suosiman liikuntapaikan tulevaisuudesta.

Lakkautetun kyläkoulun vieressä oleva kenttä on ollut kyläläisten käytössä ympäri vuoden, mutta nyt sen kunnossapito on osoittautumassa ylivoimaiseksi kyläyhdistykselle.

Kyläyhdistyksen jäsen, valtuutettu Kari Aaltonen (ps.) jättikin viime viikolla valtuustossa aloitteen, jossa toivotaan kunnan taloudellista tukea kentän kunnossapitoon. Hänestä ei voi olla niin, että kunta kerää miekkiöläisten verot, mutta tukea ei heru lähiliikuntapaikan kunnossapitoon.

Ongelma Miekkiössä on, että kenttä siirtyi kyläyhdistyksen omistukseen, kun kyläkoulu vuonna 2013 lakkautettiin. Sen jälkeen kyläyhdistys on talkootyönä huolehtinut kentän kunnossapidosta, jäädytyksestä ja aurauksesta.

– Ei voi olettaa, että kaikkea talkoilla tehdään, joten vähän on ulkopuolista ostettu jään hoitoon. Kyläyhdistyksellä on kuitenkin monta muutakin menokohdetta ja ylläpidettäviä kiinteistöjä. Korona-aikakin kuritti, emme pystyneet pitämään tapahtumia, joista olisi saatu tuottoa, taustoittaa kyläyhdistyksen puheenjohtaja Marjo Laitinen.

Laitisesta ei ole oikein, että kunnossapito jää kyläläisten vastuulle, kun muissakin kylissä kunta huolehtii liikuntapaikoista.

Kenttä on ollut hyvin suosittu, siellä viilettää talvisaikaan kymmenittäin luistelijoita. Myös entisessä koulussa eli Miekkiö-talossa toimiva yksityinen päiväkoti kuuluu sen käyttäjiin.

– Eihän ne lapset Miekkiöstä mihinkään muuttaneet, vaikka koulu loppui, Laitinen huomauttaa.

Aaltonen on ynnäillyt, että viiden kilometrin säteellä on 500 taloutta.

Kyläyhdistyksen hallituksessa mukana oleva Kari Aaltonen kertoo, että on tytärtään kentältä hakiessaan laskenut jopa 30–40 luistelijaa jäällä. Hänestä ei ole tasa-arvoa, että kylillä, joissa on kyläkoulu, on kunnan järjestämät palvelut myös iltaisin ja viikonloppuna.

– Sen sijaan Miekkiössä kaikki toiminta perustuu vapaaehtoisuuteen ja siihen, löytyykö kyläyhdistyksen kahvikassasta rahaa.

– Kuitenkin kunta sijoittaa kuntakeskukseen lähivuosina kymmeniä miljoonia, ja satojatuhansia kyläkoulujen harrastusmahdollisuuksiin.

Aaltosen mukaan Miekkiössä puhuttaisiin vain muutamista tuhansista euroista vuodessa. Laitinen ei usko, se paljoa tuntuisi kunnan liikuntapaikkojen budjetissa.

– Se, mitä miekkiöläiset toivoisivat, ei ole kuin pisara siinä.

Kenttä on ollut matalan kynnyksen liikuntapaikka, jonka käyttöä eivät rajoita aukioloajat tai maksut, ja se on myös valaistu iltaisin. Laitisen mukaan kentälle on lasten ollut turvallista mennä omin päinkin. Korvaavat kentät löytyvät Hollolan keskustasta tai Lahdesta, jonne pitää olla autokyyti.

Kesällä kentällä pelataan jalkapalloa ja koulutetaan koiria, joten lanaustakin se vaatii.

Miekkiössä on aktiivista väkeä ja talkoohenki elää, mutta voimia tarvitaan muuhunkin, esimerkiksi työn alla olevaan Kisalan seuratalon kunnostusurakkaan. Kunnan tuella voitaisiin kentän kunnossapidosta maksaa urakoitsijalle. Sekin kyläyhdistykselle sopii, jos kunta ottaisi kentän hoitoonsa. Aaltosesta kenttä voitaisiin myös vuokrata kunnalle vaikka euron vuosivuokralla.

Jos kunta aloitteen tyrmää, joutuu kyläyhdistys Laitisen mukaan puntaroimaan palvelun lopettamista.

– Tämä talvi saatiin vielä puhuttua talkooporukoiden kanssa, mutta sitten homma loppuu, Aaltonen harmittelee.