Kunnanjohtaja Rinna Ikola-Norrbacka avasi valtuustolle tilinpäätöksen käsittelyn yhteydessä kunnan tilannetta.
– Tulos oli 3,5 miljoonaa euroa. Talousarviossa tavoitteena oli noin puolen miljoonan euron tulos. Tämä kohtuullisen suuri poikkeama johtuu siitä, että verotulokertymä ylitti talousarvion ja koronatukea jaettiin. Hyvinvointikuntayhtymä (hyky) alitti talousarvion reilulla miljoonalla. Saimme runsaasti hankerahoja, joissa palvelualueemme ovat olleet varsin ansiokkaita.
Investointivarauksia Asikkalassa tehtiin kolmen miljoonan euron edestä, joten tilikauden ylijäämä oli reilut 0,5 miljoonaa euroa.
– Suurimmat poikkeamat talousarviosta olivat Vääksyn yhteiskoulun investointien lykkäytyminen ja toisaalta paloaseman ja Vesivehmaan koulun rakennushankkeiden aloituksen viivästyminen.
Lopuksi kunnanjohtaja loi näkymän tulevaan.
– Kunnan lainakanta on hyvä, ja olemme tehneet investointivarauksia runsaasti. Positiivinen talouskehitys näyttäisi jatkuvan vielä lähivuodet. Toki, kuten kaikki tietävät, tämä on tasapainoilua. Sote-uudistus ja valtionosuudet ovat vielä pieni arvoitus. Luvut tarkentuvat syksyllä.
Rahan käyttäminen herätti keskustelua valtuustossa.
– Pienissä asioissa ei ole huomauttamista, mutta isoa kuvaa haluaisin ottaa esille. Ylijäämät ovat olleet valtaisia. Sehän tarkoittaa, että kunta on kerännyt kuntalaisilta liikaa rahaa, joka ei ole kuntalaisten omassa käytössä. Se raha on meillä kunnassa säästössä, se raha ei liiku. Rahan perusominaisuus on se, että sen pitäisi pitää liike-elämää vauhdissa. Laiskana seisova ei vie eteenpäin, Hannu Mäkinen (sd.) haastoi.
– Meidän pitäisi miettiä, onko hyvä talous se, että meillä ei ole velkaa ollenkaan ja että meidän investoinnit ovat olleet aika alhaisia. Mielestäni meidän pitäisi käyttää raha joko antamalla se kuntalaisille veronalennusten muodossa tai nostamme investointiastetta palveluihin, joita kuntalaiset haluavat.
Pitämässään ryhmäpuheenvuorossa Henna Rautavuo-Hätönen (askoti.) oli eri linjoilla.
– Kunnan tuloksen on syytäkin olla ylijäämäinen vuosittain. Vain sitä kautta meidän on mahdollista jatkossakin panostaa ja kehittää toimintaa sekä ennen kaikkea säilyttää meidän oma päätösvalta. Tulos on tänäkin vuonna rakentunut odottamattomille erille. Aivan kuten viime vuonna, suurimman ylijäämän muodostaa valtion koronatuki.
– Odottamattomat tekijät voivat keikauttaa veneen hetkessä. Hyvillä vuosilla on tapana hämärtää huonompien vuosien muisto. Silloin voi olla houkuttavaa keksiä mielikuvissa ylimääräiselle rahalle uusia ideoita ja hankkeita, jotka on aina rahoitettava olemassa olevan toiminnan lisäksi. Peruspalveluiden toteuttamisen kustannukset ovat kasvussa, ja sen takia asioita on tarkasteltava riittävän pitkällä perspektiivillä, Rautavuo-Hätönen jatkoi.
Lopulta valtuusto hyväksyi tilinpäätöksen ja päätti, että tilivelvollisille myönnetään tili- ja vastuuvapaus tilikaudelta sekä muun muassa tehdään kolmen miljoonan euron suuruinen investointivaraus Vääksyn yhteiskoulun, paloaseman sekä terveysaseman investointeja varten.
Tarkastuslautakunta oli arviointikertomuksessaan pääosin tyytyväinen kunnan toimintaan.
– Kunnan taloudelliset tavoitteet on saavutettu, ja ne ovat toteutuneet riittävässä määrin. Lautakunta haluaa, että toimintojen seurantaa parannetaan ja kannustetaan palvelualueita kehittämään talousarviotavoitteita, toimenpiteitä ja mittareita edesauttamaan kuntastrategian tavoitteiden toteutumista, totesi tarkastuslautakunnan puheenjohtaja Jari Laaksonen (kok.).
Nuorten jaksaminen ja työttömyys aiheuttivat huolta.
– Kasvatus- ja opetuspalveluiden tavoitteet toteutuivat kohtuullisen hyvin. Lautakunta on kuitenkin huolissaan menojen voimakkaasta kasvusta ja nuorten jaksamisesta. Hyvinvointipalvelujen osalta otettiin uusia positiivisia askelia, kun Perhekeskus Ilo avattiin, sanoi Laaksonen.
– Työttömyyden hoito on yksi haastava tehtävä, sillä työttömyys on Asikkalassa verrattain korkealla tasolla, etenkin 12,4 prosentin nuorisotyöttömyys. Tarkastuslautakunta kaipaa selkeää suunnitelmaa työttömyyden alentamiseksi. Työmarkkinatuen kustannukset olivat Asikkalassa 423 000 euroa vuonna 2021, kasvua oli peräti 27 prosenttia.
Arviointikertomuksessa kaivattiin tarkempaa raportointia.
– Sosiaali- ja terveyspalveluja tulisi toimintakertomuksessa avata selkeämmin, varsinkin kun yli puolet kunnan budjetista menee palvelujen ostoon. Lautakunta pyytää selvitystä, saivatko asikkalalaiset palvelusopimuksessa sovittuja palveluita ja vastasiko niiden laatu ja määrä sovittua.
– Investoinneissa kokonaisuudessaan jäätiin tavoitetasosta. Investointien raportoinnissa tulisi selkeämmin tuoda esiin syyt poikkeamiin suhteessa talousarvioon.
Lautakunta noteerasi myös kasvaneet henkilöstömenot.
– Henkilöstön määrä jatkoi tilaston mukaan kasvuaan, ja henkilöstökulut kasvoivat 13,9 miljoonasta eurosta 15 miljoonaan euroon.
Arviointikertomus hyväksyttiin valtuustossa. Valtuusto pyytää arviointikertomuksessa esitettyihin havaintoihin ja selvityspyyntöihin kunnanhallituksen ja toimialojen selvitykset niin, että ne voidaan käsitellä marraskuun 2022 loppuun mennessä pidettävässä valtuuston kokouksessa.