Vapaaehtoiset reserviläiset kertausharjoituksissa Hälvälässä

”Maanpuolustuksen tukiorkesteri, vähän kuin FC Lahti” – mitä Päijät-­Hämeen maakuntakomppania haluaa kertoa toiminnastaan?

Viikon kertausharjoitukset ovat loppusuorallaan, ja sade sekä hyttyset tekevät parhaansa häiritäkseen reserviläisiä.

– Kyllähän te nää tiedätte, ollaan sen verran harjoiteltu, kuuluu kannustus panssarintorjuntarastilta.

Hälvälän harjoitusalueella järjestetään kertausharjoitusten lisäksi monenlaisia maanpuolustusta tukevia koulutuksia. Niistä ja muusta alueen vapaaehtoisesta rauhanajan maanpuolustuksellisesta toiminnasta vastaa Päijät-Hämeen maakuntakomppania.

Komppanian toimintaan kuuluu laaja skaala erilaisia tehtäviä, tarpeen mukaan aina kadonneiden siviilien etsinnöissä auttamisesta panssarivaunujen kylkien rei’ittämiseen. Komppania pyrkii omien sanojensa mukaan rakentamaan poikkeusolojen suorituskykyä normaalitilassa, eli nyt.

– Jos käsky käy, meistä tulee Päijät-Hämeen paikallispataljoona, valaisee everstiluutnantti Kai Naumanen.

Kapteeni Matti Pahkala selittää puolustusvoimien mutkikkaan organisaatiohimmelin urheiluvertauskuvan kautta. Maakuntajoukot ovat kuin paikallinen urheiluseura, paikallispataljoona sen tarvittaessa kokoama tiimi.

– Kuin vaikka FC Lahti, Pahkala vitsailee.

Maakuntajoukot ovat alueellisia, puolustusvoimien alaisia kokoonpanoja. Ne muodostuvat kriisiaikana maakuntajoukoissa toimimaan sitoutuneista vapaaehtoisista, jotka kuuluvat reserviin tai muuten täyttävät puolustusvoimien kriteerit. Rauhan aikana joukot toimivat koulutus- ja valmiustehtävissä, poikkeusoloissa osana puolustusvoimien aktiivisia toimia.

Ei aina niin sotilaallista.

Vahvuutta Päijät-Hämeen paikallisjaostolla on yli 1000 sitoutuneen vapaaehtoisen verran. Siviiliosaamisen hyödyntämistä pidetään tärkeänä, ja Pahkala korostaakin oikeiden ihmisten oikeisiin tehtäviin seulomisen merkitystä. Sotilaallisen kyvykkyyden lisäksi etenkin kouluttamisen ja logistiikan hallitsemisesta on maakuntakomppaniassa hyötyä. Myös esimerkiksi johtamis-, viestintä- ja kyberosaamista kaivataan aina lisää.

Maakuntakomppanian vastuualueeseen kuuluu myös suurien joukkomäärien perustaminen, eli siitä vastaaminen, että tosipaikan tullen oikeat ihmiset saadaan oikeaan paikkaan ja oikeiden tehtävien pariin, mieluiten vielä mahdollisimman nopeasti. Sen kerrotaan olevan kaiken muun toiminnan edellytys ja perusta.

Tärkeänä pidetään reserviläisten kouluttamista niin, että he toimivat hyvin tiiminä, ymmärtävät perusteet toimintansa taustalla ja hoitavat vaativiakin sotilastehtäviä rutiinilla.

Päijät-Hämeen maakuntakomppania tekee yhteistyötä Suomen maanpuolustuskoulutuksen, MPK:n, sekä paikallisen pelastustoiminnan kanssa. MPK pyrkii omalta osaltaan vastaamaan sekä reserviläisten että siviilien kysymykseen siitä, miten poikkeusoloihin voi varautua normaalioloissa. MPK:n kautta voi oppia vaikkapa ensiapua, maastotaitoa, aselajeja tai kyberturvallisuutta. Tänä vuonna koulutukset ovat olleet erityisen suosittuja.

Myös maakuntajoukkojen paikallistuntemusta pidetään olennaisena osana toimintaa. Joukot pyritään kokoamaan alueen omista asukkaista jotka tuntevat alueen, ja toiminnalle tavoitellaan mahdollisimman vahvaa tukea paikallisilta yhteisöiltä.

Teoriassa valmiudessa on oltava koko ajan, mutta päivystää ei tarvitse samalla tavalla kuten vaikkapa vapaapalokunnassa. Normaaliarkena aktiivisuus on jokaisesta itsestään kiinni. Joukossa ymmärretään hyvin, että välillä aikaa toimintaan osallistumiseen on vähemmän.

Sitoumus maakuntakomppaniaan tehdään 2–6 vuodeksi kerrallaan. Tavallisesti sitoumus on mahdollista sanoa irti kuukauden irtisanomisajalla, mutta poikkeusolojen aikana se ei onnistu.

Maakuntakomppania on perinteisesti värvännyt itse jäsenensä soveltuvuuden mukaan, mutta viimeaikoina omatoimisia ilmoittautujia on ollut niin paljon, ettei komppania ole ehtinyt itse huhuilemaan vapaaehtoisten perään.

Maakuntakomppanian tuore varapäällikkö Timo Lehtinen kertoo olleensa aluksi hämillään saamastaan nimityksestä. Hän kuitenkin pitää siitä, että voi toiminnan kautta tavata ja kouluttaa monenlaisia ihmisiä. Vaikeinta Lehtiselle on vastuuntunto. Hänen kalenterinsa ovat aina täynnä ja päällekkäin, mutta tuntuu vaikealta sanoa, ettei ehdikään kaikkialle.

Lehtinen kertoo monien ihmetelleen, onko hän jonkin sotahullu, kun juoksee vapaaehtoisesti mukana tällaisessa toiminnassa. Hän ei itse koe asian olevan niin.

– Onhan tämä hauska ja hyödyllinen harrastus, mutta samalla myös tunnen oloni turvallisemmaksi, kun tiedän osaavani tarvittaessa toimia.

Myös kertausharjoituksiin osallistuneet Aleksi Joronen ja Jouni Airiola kokevat toiminnan mielekkääksi. He ovat paikalla nytkin hyvillä mielin. Jännittynyt ulkopoliittinen tunnelma ei ole saanut heitä epäröimään maakuntakomppaniaan sitoutumista, vaan nostanut motivaatiota toimintaan entisestään.

– Nyt on entistä selkeämpää, siis se, että miksi täällä harjoitellaan, toteaa Joronen.

Aiemmin satoi kaatamalla, mutta juuri kun kaikki saavat sadetakit niskaansa, laantuu se tihkuksi.

– Varmin keino saada sade loppumaan onkin varautua siihen liiankin hyvin, naureskelee maakuntakomppaniaa esittelevä joukko.

Moni näkee paikallispataljoonan toimintaperiaatteen samana.

– Mitä paremmin täällä varaudutaan, sitä epätodennäköisemmäksi ulkopuoliset uhat käyvät, sanoo maakuntakomppanian päällikkö Juha Mustonen.

Etusivulla nyt

Luetuimmat

Palvelut