3
Juhlapuheen pitänyt nyt jo eläkkeelle jäänyt Euroopan unionin pääjohtaja Reijo Kemppinen kertoi tuntevansa juuriensa olevan vahvasti edelleen Orimattilassa 30 ulkomailla asutun vuoden jälkeenkin. Soili Kaivosoja
Katso isompi kuvaAurinko helli Orimattila-päivää viettämään tulleita. Soili Kaivosoja
Katso isompi kuvaOrimattilan Samoilijoiden partiolaiset Sonja ja Markus Molkkari nostivat juhlalipun. Soili Kaivosoja
Juhlapuhujana oli Euroopan unionin pääjohtaja Reijo Kemppinen, joka viimeisenä tehtävänään pääjohtajana piti juhlapuheen ennen eläkkeelle siirtymistä.
Aurinko paistoi sunnuntaina Orimattilassa lämpimästi. Ikään kuin se olisi halunnut asettaa oman panoksensa Orimattilan omaan juhlapäivään – ja onnistui siinä oikein hyvin. Tunnelma kotiseutumuseon pihalla oli hyväntuulinen ja kodikas.
Aluksi hieman historian kertausta heille, jotka eivät muista tai tunne Orimattila-päivän syntyä. Ensimmäistä Orimattila-päivää vietettiin 21.7.1946 juhlallisin menoin. Samana päivänä pidettiin Orimattila-seuran perustamiskokous Jymylinnassa, Yle esitti etukäteen nauhoitetun tunnin pituisen ohjelman, ja Orimattilan Kinossa pyöri Aarne Rahusen filmejä. Päivä päättyi illalla Jymylinnassa pidettyyn juhlaan.
– Alkuvuosina Orimattila-päivän tapahtumia oli eri puolilla pitäjää. 1980-luvulla tapahtuma keskittyi tänne kotiseutumuseon pihapiiriin, jossa oli silloin työnäytöksiä sekä elotori, joka oli nykyisten Elomarkkinoiden esiaste, kertoo Orimattila-seuran puheenjohtaja Tero Nieminen.
Tämän vuoden Orimattila-päivä aloitettiin kirkonmenoilla, jonka jälkeen seura tarjosi kirkkokahvit pappilan puistossa.
Kahvien jälkeen siirryttiin ohjelmalliseen osuuteen kotiseutumuseon pihalle.
Alkuvuosina Orimattila-päivän tapahtumia oli eri puolilla pitäjää.
Tero Nieminen
– Ensimmäisen kerran kotiseutumuseon perustamisesta on puhuttu jo 1930-luvulla, mutta varojen puutteessa museo jäi silloin vielä toteutumatta. Vasta Ilmari Kuoppalan museon perustamista varten määrätyn testamentin avulla museohanke lähti käyntiin, ja museon avajaisia päästiin viettämään 23.8.1953, Nieminen kertoo.
Sunnuntaina musiikista sekä hienosti toteutetusta Lotta-esityksestä vastasi Länsi-Orimattilan Laulajien kuoro, jota säesti harmonikallaan Tintti Lehtinen.
Myös Miisa Siven oli paikalla laulamassa, ja Inkeri Kuoppala esitti pakinan äitinsä Virpi Kuoppalan kirjasta Niinku sen kuivanteelai ruukaa sanoa.
Juhlapuhujaksi saapui orimattilalaislähtöinen, Euroopan unionin pääjohtaja Reijo Kemppinen, joka vietti viimeisen työpäivänsä ennen eläkkeelle siirtymistään Orimattilan kotiseutumuseolla.
– Maanantaina joudunkin esittäytymään entisenä pääjohtajana, eläkkeelle jäänyt Kemppinen totesi puheensa alussa.
Kemppinen oli harvinaisen osuva juhlapuheen pitäjäksi, sillä hän kertoi syntyneensä melko tarkalleen 65 vuotta sitten vain sadan metrin päässä sunnuntaisesta juhlapaikasta.
– Siihen aikaan Orimattila oli vielä kunta, mutta kunnassa oli kunnansairaala ja siellä synnytysosasto. Niin ne asiat muuttuvat vuosien saatossa.
Kemppinen sivusi puheessaan juuriensa ja uransa alkutaipaleen lisäksi myös Venäjän hyökkäystä Ukrainaan ja sen vaikutusta Suomeen sekä Eurooppaan.
– Hannoverissa kielletään lämpimän veden jakelu julkisissa tiloissa, ja Espanjassa pääministeri on kehottanut lopettamaan solmioiden käytön energiansäästötoimenpiteenä. Nämä voivat tuntua pieniltä teoilta, mutta elämme arvovalintojen aikaa, EU:n konehuoneessa eri tehtävissä viimeiset 30 vuotta työskennellyt Kemppinen totesi puheessaan.
3
