Millainen on tämän päivän tekninen IT-traktori? Seutuneloset lähti ottamaan asiasta selvää.
Tekniikan uutisaiheissa on viime aikoina valotettu nykytraktoreiden ja -maatalouskoneiden digitaalisten järjestelmien tietoturvahaavoittuvuuksia; kyberturvallisuuden isoimmassa konferenssissa, Defconissa, valkohattuhakkerit löivät tämän faktan tiskiin hakkeroitumalla show-mielessä John Deere -traktorin tietokantaan elokuussa. Eikö traktori olekaan pelkkä toimittajan korkuisten renkaiden päällä tärisevä hytti? Lähdetään päivittämään käsitykset!
Maatalous Meriläisen pihalle saapuessa vastassa on omanlainen pörriäislauma, kun musta-keltaisia koneita seisoo rivissä liuta. Alueella on puimuria, traktoria sekä muita työkoneita, joiden käyttötarkoitusta voi alasta tietämätön kaupunkilainen vain arvailla.
Toimitiloihin astuessa saan lämpimät tervetulotoivotukset yrittäjäpariskunnalta Antti ja Katja Meriläiseltä.
– Tulimme Lahteen Nurmijärveltä ostaessamme liiketoiminnan kaksi vuotta sitten, yrittäjät kertovat.
Antti Meriläinen alkaa yhdessä traktori- ja konemyyjä Risto Kannisen kanssa esitellä tämän päivän laitteistoja.
Android-pohjainen ajo-opastin on traktoriin asennettava näyttö, joka kerää dataa, kuten paikannustietoja sekä koneen ajamat reitit. Lisäosa myös mahdollistaa niin koneen kuin kylvönkin automaattisen ohjautuvuuden, jolloin itse voi ottaa vaikka pidemmän kahvitauon.
Dataa keräävä lisäosa, josta tulee väistämättä mieleen 90-luvun Nikko RC-auton akku, on musta palikka, joka asennetaan traktoriin tehostamaan peltotyöskentelyä. Satelliittiyhteyden avulla esimerkiksi lehtivihreän massan paikannus voidaan viedä suoraan traktorin tietokantaan.
Mekaaniset toiminnot ovat samat, mutta kaikki ohjataan tietokoneen kautta.
Toimitusjohtaja Antti Meriläinen
– Teknologian ansiosta työtä ei tehdä tasapaksusti vaan tarpeen mukaan, jolloin esimerkiksi lannoitetta säästyy ja hiilijalanjälki pienenee, Meriläinen avaa.
Laitteistojen tietoturva on asia, jonka merkitys korostuu Meriläisen mukaan tulevaisuudessa.
– Iso osa koneista toimii vielä mekaanisesti, eikä suuressa osassa koneita näitä käyttöliittymiä ole. Traktori ja nämä lisälaitteet toimivat toisistaan erillään, jolloin toisen toimimattomuus ei halvaannuta koko toimintaa. Tähän on kuitenkin tulevaisuudessa kiinnitettävä huomiota, Meriläinen pohtii.
Nykytraktoria käytetään niin peltotöihin, kotieläinpuolella kuin nosto-, purku- ja lumitöihinkin.
– Moni viljelijä esimerkiksi urakoi talvisin lumiauraajana, valottaa Meriläinen.
Case IH 150 -traktorin kyytiin noustessa silmien eteen avautuu laajempi säätimien ja näyttöjen määrä kuin musiikkituottajan miksauspöydässä.
– Suunnanvaihtovipu on suoraan ratin takana. Vaihdekeppiä ei ole, vaan vaihteita muutellaan näillä, osoittaa Kanninen painikkeita, jotka näyttävät toimittajan silmään M&M-karkeilta.
Säädeltyä saa lähes kaikkia traktorin toimintoja ja niitä pystyy tarkastelemaan koneen monitoreista. Traktorin perässä vedettävien koneiden voimantuotto ohjataan myös hytistä käsin.
– Venttiilejä pystyy lukitsemaan ja määrittämään öljyvirtauksen, Kanninen täydentää.
– Tietyllä tapaa mekaaniset toiminnot ovat samat, mutta nykyään kaikki tämä ohjataan tietokoneen kautta. Jos ennen oli käsivivut, nyt on kaksi näyttöä, joihin on esiohjelmoitu tietyt toimenpiteet, Meriläinen summaa.
Liikkeelle lähdettäessä tuoli heiluu kuin kolikolla käynnistyvä mekaaninen rodeohärkä. Jousitettu istuin tuo työergonomiaa, kun kuljettaja ajaa pitkiä päiviä toisinaan kuoppaisella maaperällä.
– Koska vaihteistoa ohjataan järjestelmän kautta, estää se kuljettajan manuaalisen virhekäytön, Kanninen opastaa.
– Traktoriin tulee tehdä huollot vuosittain, ja nykyisin, kuten autoalallakin, tietojärjestelmäosaaminen korostuu. Tietokoneet on osattava korjata, Kanninen toteaa.