Sähkön hinnan kallistuminen on ajanut jäähalleja ylläpitävät tahot vakavien pohdintojen äärelle myös Asikkalassa, Hollolassa ja Nastolassa.
Paljon sähköä ja energiaa kuluttavien jäähallien käyttökustannukset ovat tällä hetkellä paitsi korkeat myös vaikeasti ennakoitavissa. Muun muassa Jani Rantanen Vääksyn jäähallia ylläpitävästä Asikkalan Tekojäärata -yhtiöstä on tuloksetta yrittänyt saada sähköntoimittajalta tarkempia arvioita tulevasta talvesta.
– Hinta saattaa olla sama tai viisinkertainen, Rantanen kuvailee vallitsevaa epätietoisuutta.
Hänen mukaansa asiantuntijat olivat todenneet sähköpörssiin tehdyn sopimuksen hyväksi hiilineutraalien kuntien Hinku-hankkeen yhteydessä aiemmin. Nyt hyväkin sopimus voi käydä kalliiksi.
– Kaikkemme tehdään, että halli pidetään auki. Tiedän, että keväällä se tulee helpottamaan. Kallein aika on nyt, Rantanen tuumii.
Jääurheilun harrastajille huojentava tieto on se, että Lahden seudun muutkin jäähallit pyritään pitämään käytössä normaaliin tapaan.
– Toistaiseksi emme pohdi hallin sulkemista. Olemme kuitenkin liikuntapaikka, ja toiminta perustuu siihen, että täällä on olosuhteet, joita varten ihmiset tulevat, Liikuntakeskus Pajulahden toimitusjohtaja Mikko Levola linjaa.
Samalla kannalla on hallinto- ja talousjohtaja Turkka Rantanen Hollolan kunnasta, jonka jäähallia hallinnoi erillinen Hollolan Tilapalvelu oy.
– Miksi sellainen [jäähalli] tehdään, jos sitä seisotetaan, ja se on kuitenkin kuntalaisille palvelu, jossa on valtavasti lapsiin ja nuoriin liittyvää liikuntatointa. Ei kovin mielellään lähtisi esittämään, että sellaisesta pois otetaan, Turkka Rantanen pohtii.
Edellä mainitut ovat tyypillisiä yhden kaukalon harjoitushalleja, jotka käyttävät saatujen tietojen perusteella sähköä kuukaudessa noin 50 000–60 000 kilowattituntia. Kovilla pakkasilla voi kulua kolmannes vähemmän, kesäkuukausina kolmannes enemmän.
– Sähkönkulutusta emme pysty hirveästi vähentämään, kun suurin sähkösyöppö on jäänteko, eli kylmäkontti ja kompressorit, sanoo toiminnanjohtaja Kirsi Piironen Lahden Urheiluhalliyhdistyksestä, joka ylläpitää Launeella Sol Areenaa.
Toistaiseksi emme pohdi hallin sulkemista.
Liikuntakeskus Pajulahden toimitusjohtaja Mikko Levola.
Kolmen kaukalon halli vie vuodessa sähköä jopa kaksi miljoonaa kilowattituntia.
– Hallin sisälämpötilaa olemme jo laskeneet asteen verran, Piironen mainitsee.
Pajulahdessa jäähallin katolle asennettiin aurinkopaneelit pari vuotta sitten.
– Se on meidän onni, että touko–syyskuun ajan lähestulkoon aurinkopaneelien tuottamalla sähköllä saadaan korvattua verkkosähkö, Levola sanoo.
Jäähallit ovat energiakriisissä sikäli ongelmallisia kiinteistöjä, että samanaikaisesti jäätä viilennetään ja sisäilmaa lämmitetään.
– Ei voi sanoa, että odotetaan tosi kylmää talvea, vaan sopivan viileää, Piironen muotoileekin.
Suuren hintavaihtelun mahdollistavat osaltaan sähkön pörssisopimukset. Sol Areena poikkeaa muista määräaikaisella sopimuksellaan.
– Tiettyinä kuukausina [pörssihinta] on ollut käsittämättömän korkea, ja joinakin melkein maksettu rahaa takaisin, Levola kärjistää.
Hollolan Tilapalvelun toimitusjohtaja Reijo Reponen on laskenut jäähallin kokonaissähkölaskun olleen karkeasti noin 6 000 euroa viikossa.
– Jos yhtäkkiä onkin viisi kertaa kalliimpi sähkö, se on jo merkittävä muutos.
Jos yhtäkkiä onkin viisi kertaa kalliimpi sähkö, se on jo merkittävä muutos.
Hollolan Tilapalvelun toimitusjohtaja Reijo Reponen
Kulutus on myös jatkuvaa. Sähkö olisi halvinta yöllä, mutta hallin käyttö painottuu iltoihin.
– Luistelupäivää ei oikein voi lyhentääkään, koska sehän ei tuo käytännössä säästöjä, kun se jää pitää siellä kuitenkin olla, Turkka Rantanen muistuttaa.
Jäähallista tinkiminen tarkoittaisikin käytännössä sulkemista aiemmin keväällä ja avaamista myöhemmin syksyllä.
Varmin näkymä on se, että ainakin Pajulahdessa ja Sol Areenalla hintoja tarkistettaneen ylöspäin vuoden vaihteessa. Hollolassa liikuntatilojen tilannetta käsitellään tällä viikolla valiokunnissa ja niiden pohjalta pian kunnanhallituksessa.
Vääksyn jäähalli pärjäsi Jani Rantasen mukaan taloudellisesti ennen korona-aikaa olleella käyttäjämäärällä. Nyt varauskalenterissa on parhaaseenkin ilta-aikaan tyhjiä vuoroja.
Jos pahimpien skenaarioiden sähkölaskut siirrettäisiin paikallisissa jäähalleissa suoraan käyttäjille, saattaisi esimerkiksi 135 euron tuntihinta paisua 235 euroon.
– Tämä rupeaa olemaan aika haastava yhtälö, Jani Rantanen toteaa.
– Välillä on tullut mieleen, että turha tässä on tuulimyllyjä vastaan taistella. Täytyy nostaa hattua, että meillä on henkilökunta, itseni mukaan lukien, suostunut talkoilla nämä pyörittämään. Ollaan sitten säästetty palkoista, että saadaan junnuille ja muillekin harrastustiloja pidettyä auki.