Kyyhkyjahdissa saattavat harventua myös naakka- ja variskannat.
Kyyhkyjahdissa voi vähentää myös vahinkolintuja variksia, naakkoja ja harakoita, mikä on myös monen viljelijän toive. Kärköläläinen Eero Simonen jahtikavereineen on ampunut tämän vuoden aikana yli 200 naakkaa sekä kymmeniä variksia ja kyyhkyjä.
Kärkölän Riistamiesten 9 000 hehtaarin metsästysmaista suurin osa peltoa.
– Metsästysmaamme soveltuvat kyyhkyjahtiin erinomaisesti. Itse ammun porukan kanssa vuodessa noin sata kyyhkyä lähinnä omiin tarpeisiimme. Nykyinen kanta kestää sen verotuksen oikein hyvin, Simonen sanoo.
Kärkölän ja Hausjärven rajalla sijaitseva peltoaukea soveltuu kyyhkyjahtiin, sillä molemmin puolin aukeaa on kyyhkyjen pesimäkuusikoita.
– Tämä on aika varma paikka, vaikka tältä on tosin jo ammuttu melko paljon lintuja. Kyyhkyt pitävät etenkin herneistä, mutta tänä vuonna alueellamme ei kukaan herneitä viljele. Aukean molemmin puoli on kyyhkyjen pesimä- ja yöpymiskuusikoita, joten kyyhkyjä lentelee kuusikoiden välissä, Simonen sanoo.
– Itse pidän parhaimpina juuri muutaman linnun parvea, koska se on helppo hallita. Loppusyksystä muuttokyyhkyjä saattaa olla satojen lintujen parvia, eikä niihin ampuminen ole aina kovin mielekästä.
Nykyinen kanta kestää sen verotuksen.
Eero Simonen
Kolmetuntisen iltajahdin aikana Simonen, Elisa Saijonkivi ja Janne Eronen pudottavat yhdeksän kyyhkyä. Simoselle metsästys on viikoittaista hommaa jahtikaudella. Kyyhkyjahti alkaa kaaveiden asettelulla pellolle. Sen jälkeen metsästäjä maastoutuu pellon ojaan ja välttää turhaa liikettä.
– Kyyhky on tarkka lintu. Se havaitsee passipaikalla ylimääräisen liikkeen, mikä tekee sen hyvin epäluuloiseksi. Varis ja naakka ovat liikkeen suhteen jopa tarkempia.
– Asetan pellolle myös variskaaveita, jotka houkuttavat kyyhkyjä pudottautumaan maahan, koska ne pitävät varisten läsnäoloa turvallisena. Varsinkin nuoria variksia tuntuvat kuvat kiinnostavan. Naakan turmioksi voi kuitenkin koitua sen utelias luonne, vaikka naakka onkin älykäs lintu, Simonen analysoi.
Kaaveiden houkuttavuus vaihtelee, eikä ole löydetty selitystä, mistä se johtuu.
– Joinakin päivinä kaaveet tuntuvat aktivoivan lintuja kovasti, toisina päivinä kaaveet eivät tunnu kiinnostavan juuri lainkaan. Kiinnostus saattaa vaihtua jopa saman päivän aikana. Jonkinlainen nyrkkisääntö on, että kaaveita pitäisi olla aina enemmän kuin mitä parvessa on lintuja.
– Käyn katsomassa paikkoja yleensä muutaman päivän ennen jahtia. Lentoreitit ja ruokailupaikat kertovat, minne jahti kannattaa suunnata. Jahti pitää saada kasaan muutaman päivän sisällä, sillä kyyhkyt vaihtavat nopeasti maisemaa, jos jostain muualta löytyy parempi pelto. Kahtena peräkkäisenä päivänä ei samalle kyyhkypassille kannata mennä.
Vuosia sitten Simonen harrasti kyyhkyjen ruokintaa, mutta lopetti ruokinnat.
– Luovuin ruokinnasta, koska en kokenut siitä huolehtimista vaivan arvoiseksi. Ruokinnoilta sai ammuttua kyyhkyjä ehkä parina ensimmäisenä päivänä, minkä jälkeen ne alkoivat välttää ruokintoja, eivätkä ehkä palaneet viikkokausiin.
– Kun teen kattavan ennakkotiedustelun ja vaihtelen passipaikkoja, saan saman määrän lintuja kuin ruokinnoilta, mutta huomattavasti pienemmällä työmäärällä.
Simonen uskoo, etteivät kyyhkyjahdit ainakaan vähene tulevaisuudessa. Kyyhkyistä saattaa muodostua jopa kiusa viljelyksille.
– Ruotsissa osa kyyhkyistä on alkanut talvehtia ilmastonmuutoksen ja leudompien talvien ansiosta. Luultavasti Suomessakin kyyhkyjen talvehtiminen yleistyy, jolloin niiden kannat varmaan entisestään kasvavat.
Myös varislinnut teetättävät töitä metsästäjillä. Viljelijöille varikset ja naakat ovat vahinkolintuja, minkä vuoksi viljelijät kokevat niiden vähentämiseen olevan tarvetta.
– Viljelijät ovat tottuneet soittelemaan, jos varislintujen paikallinen kanta vaatii harventamista. Yksi iso parvi voi tehdä tuhansien eurojen vahingot nokkimalla heinäpaaleja rikki ja saamalla aikaan muutakin satovahinkoa. Naakka ja varis ovat myös pahoja pesärosvoja, Simonen tietää.