Kunnan järjestämässä energiaillassa puhuttiin energiansäästökeinoista ja sähkön riittävyydestä tulevana talvena.
Asikkalan kunta järjesti viime torstaina energiateemaisen asukasillan. Tilaisuudessa kerrottiin muun muassa kunnan uusista energiansäästökohteista ja luotiin katsaus tulevan talven energiatilanteeseen.
– Miksi nyt olemme tämän asian ääressä? Nyt on käytännössä täysin uusi tilanne. Maailmalla rähistään, ja olemme osana kärsimässä siitä. Nyt on sellainen tilanne, että ensi talvena ei todennäköisesti riitä kaikkiin paikkoihin niin paljoa sähköä kuin normaalioloissa käyttäisimme. Sen takia meidän pitää lähteä säästämään sähköä, summasi Asikkalan kunnan tekninen johtaja Harri Hirvonen.
Asikkalan kunta on lähtenyt mukaan valtakunnalliseen Astetta alemmaksi -säästökampanjaan.
– Sisälämpötilan alennus yhdellä asteella toteutetaan kaikissa kunnan kiinteistöissä, mutta jos toiminta kärsii jossakin yhden asteen alenemisesta, silloin nostamme asteen ylös, Hirvonen kertoi.
Kunta on löytänyt myös muita säästökohteita.
– Viime vuonna teimme ison panostuksen. Uusimme 90 prosenttia kunnan katuvaloverkosta led-valoiksi, joissa on myös säädettävä teho. Tällä hetkellä led-lamput palavat semmoisella 80 prosentin teholla kirkkaampana aikana. Ne tiputetaan 40 prosenttiin. Tämän ei pitäisi vaikuttaa kunnan turvallisuuteen.
– Viime vuosina on hankittu kausivalot, ja niitäkin pidetään jatkossa pienemmällä. Lähdemme siitä, että ne palavat kuukauden ajan ja muun ajan ne ovat poissa.
Säästötoimet kohdistuvat myös saunomiseen ja hiihtämiseen.
– Teimme radikaaleja liikkeitä. Pistämme liikuntahallin saunat kiinni. Viime vuonna ensimmäistä kertaa tehtyä ensilumenlatua ei tänä vuonna tehdä. Toivotaan, että pääsemme taas ensi vuonna tekemään sen, Hirvonen kertoi.
Maailmalla rähistään, ja olemme osana kärsimässä siitä.
Harri Hirvonen
Asikkalan kunnan työntekijöiltä kielletään autojen sisälämmittimien käyttö kunnan kohteissa.
– On selvää, että se on hieno laite autossa, kun lähdetään kylmällä liikkeelle, mutta se ei ole välttämätön. Moottorilämmitys on tietysti energiansäästön kannalta ehdoton.
– Näillä toimenpiteillä Asikkalan kunta osallistuu tähän valtakunnalliseen hankkeeseen. Mielestäni on hienoa kertoa, että olemme etupellossa menossa näissä hommissa. Pyrimme siihen, että saavutamme omat säästömme, Hirvonen alleviivasi.
Asukasillassa Rambollin alueellinen energianeuvoja Anna-Maria Rauhala kertoi asikkalalaisille energiansäästökeinoista ja avasi Astetta alemmas -kampanjan tarkoitusta.
– Kampanjan taustalla on huoli siitä, riittääkö meillä ensi vuonna energiaa kaikille. Tahtotila tietenkin on, että sähkökatkoihin ei päädytä. Jotta niitä vältettäisiin, niin Astetta alemmas -kampanjalla yritetään kannustaa 95 prosenttia suomalaisista talkoohengessä mukaan säästämään energiaa.
– Taustalla on tietysti myös se, että kotitalouksilla on aito huoli energian hintojen noususta, jota energiansäästöllä voidaan yrittää lieventää, Rauhala korosti.
Pelkän energiansäästön lisäksi kampanjan tavoitteena on myös kulutushuippujen tasaaminen.
– Eli kannustetaan kaikkia välttämään tarpeetonta sähkönkulutusta arkiaamuisin kello 8–10 ja 16–18, jolloin Suomessa on lähtökohtaisesti kulutushuiput, selvensi Rauhala.
– Kampanjaan on lähtenyt mukaan jo yli 630 organisaatiota. Energian säästäminen ei ole pelkästään kansalaisten vastuulla, vaan mukaan on lähtenyt hienosti kuntia, kaupunkeja ja yrityksiä ja taloyhtiöitä.
Sähköverkkoyhtiö Elenian prosessikoordinaattori Aleksi Yläkangas avasi sähköpulan todennäköisyyttä.
Yläkankaan mukaan mahdollisen sähköpulan syntymiseen vaikuttaa kolme keskeistä asiaa: talvi, tuontiyhteydet ja Olkiluodon tuorein ydinreaktori.
– Mikäli on lauha talvi, todennäköisyys sähköpulalle tippuu merkittävästi, koska lämmitykseen ei kulu niin paljon sähköä. Suomeen tuodaan Ruotsista merkittävä määrä tehoa. Jos se häiriintyy, niin se nostaa sähköpulan riskiä. Näillä näkymin Olkiluoto kolmosen pitäisi alkaa tuottamaan vuoden vaihteessa energiaa verkkoon. Se helpottaa tilannetta.
– Yksistään näistä mikään ei todennäköisesti johda sähköpulaan, mutta mikäli kaksi näistä menee pieleen, sitten todennäköisesti jonkinlainen sähköpula tulee, Yläkangas luonnehti riskiä.
Sähköpula ei pääse iskemään yllättäen.
– Jos sähköpulatilanne iskee, se menee kolmessa eri portaassa. Se alkaa sillä, kun kulutuksen ja tuotannon yhteensovittamisesta vastaava Fingrid saa iltapäivällä seuraavan päivän kulutus- ja tuotantoennusteen. Siellä katsellaan, mistä saataisiin lisää tuotantoa, mikäli siellä huomataan, että tuotanto eri riitä kattamaan kulutusta, Yläkangas kertoi.
– Ongelmia ei tule, jos Fingrid pystyy markkinoilta haalimaan lisää tuotantoa tai pystyy hoitamaan tilanteen omilla varavoimakoneillaan. Jos näyttää, että tehoa ei saada markkinoille, silloin sähköpula voi olla mahdollinen.
Suomessa sähköpulaa on viimeksi ollut 70-luvulla. Yläkangas arvioi, että sähköpulasta olisi mahdollista selvitä viimeistään sillä, että suomalaiset pudottavat kulutustaan, jos sähköpula joudutaan julistamaan.
– Jos tuohon mennään, se näkyy varmasti mediassa. Tässä kohdassa mediaa lukevat kuluttajatkin alkavat kulutustaan pudottamaan.
Yläkangas kertoo, että sähköpulan toteutuessa verkkoyhtiöt alkavat Fingridin ohjeiden mukaan tiputtaa tehoa pois ja toteuttaa sähkökatkoja.