Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Vykin A-osan purkamisesta äänestetään Asikkalan ensi viikon valtuustokokouksessa

Korkein hallinto-oikeus on hylännyt Vanhan Vääksyn Kehittämisyhdistyksen valituslupahakemuksen, jonka tarkoituksena oli evätä Vääksyn yhteiskoulun A-osan purkamislupa.

Vääksyn yhteiskoulun A-osan kohtalosta on väännetty Asikkalassa jo usean vuoden ajan. Vanhan Vääksyn Kehittämisyhdistys ry on vastustanut A-osan purkamista.

Yhdistys oli pyytänyt korkeimmalta hallinto-oikeudelta valituslupaa Hämeen hallinto-oikeuden päätökseen, jossa A-osalle myönnettiin purkulupa. Korkein hallinto-oikeus kuitenkin 11. lokakuuta antamallaan päätöksellä kumosi Vanhan Vääksyn Kehittämisyhdistyksen valituslupahakemuksen. Päätöksen myötä asiasta ei voi enää valittaa.

– Tämä on taustalla velloessaan työllistänyt kohtalaisen paljon. Koko kouluasia on ollut haasteellinen kunnan päätöksenteon näkökulmasta, ja tämä toi siihen oman lisämausteensa. Totta kai tuntuu hyvältä, että tässä on nyt joku piste ja pääsemme asiassa eteenpäin, Asikkalan kunnanjohtaja Rinna Ikola-Norrbacka kertoo.

Asikkalan valtuusto ottaa 31. lokakuuta pidettävässä kokouksessa kantaa siihen, myönnetäänkö A-osan purkamiseen määrärahat. Urakan hinta-arvio on noin 200 000 euroa.

Rakennuksesta aiheutuu kuluja myös siinäkin tapauksessa, että sitä ei pureta.

– A-osan korjausasteeksi on tutkittu 95 prosenttia. Jos rakennus jää siihen ja se saneerattaisiin koulukäyttöön, niin tämänhetkisten rakennuskustannusten mukaan hinta-arvio menee 5–6 miljoonan euron välissä, kunnanjohtaja pohjustaa.

– Tätä vanhaa rakennusta ei tarvita koulukäyttöön, koska sinne on tulossa uusi Vääksyn yhteiskoulun rakennus. Se on suunniteltu elinkaarihankkeena, jonka meidän valtuustomme on hyväksynyt vuonna 2018. A-osa ei kuulunut niihin suunnitelmiin. Tämä A-osa siis jäisi siihen keskelle koulun pihaa.

Kunnanjohtajan mukaan siinäkin on omat haasteensa, jos A-osa siirretään muihin käyttötarkoituksiin.

– Esimerkiksi toimistokäyttöön sen saneeraus ottaisi noin 3,5 miljoonaa. Yksi ongelma tässä on se, että kaava on koulukaava, eli se on tarkoitettu koulualueeksi. Jos siihen tulisi joku muu käyttötarkoitus kuin koulu, se vaatisi kaavamuutoksen tai poikkeamisluvan.

Jos A-osa säilytetään, sen lämmitysjärjestelmä pitäisi uudistaa.

– A-osa on irrotettava kaikista lämmitysjärjestelmistä, kun uusi koulu aloittaa huhtikuussa 2024. YIT ei suostu ottamaan tästä vastuuta, koska A-osa ei kuulu sovittuun elinkaarihankkeeseen Ikola-Norrbacka toteaa.

– Käyttö- ja lämmityskustannukset toki voidaan lyödä pienelle, mutta kyllä aina joitakin kuluja tulee. Itse toivoisin, että näillä reunaehdoilla A-osa ei jäisi koulun piha-alueelle. Kunhan ei vain jätetä paikalleen rapistumaan, vaan tehtäisiin selkeä ratkaisu puoleen tai toiseen, Ikola-Norrbacka toivoo.

Kunnanjohtaja kuitenkin tiedostaa, että A-osan purkamiseen löytyy muitakin näkemyksiä.

– Tämä jakaa todella vahvasti mielipiteitä. Koulun merkitys on tiedostettu. Vaikka hallinto-oikeus on todennut, että sillä ei ole suojeluarvoa, niin se on kuitenkin merkittävä osa meidän historiaamme ja sitä kautta on helppo ymmärtää, että tällä on paikallisille ihmisille valtavasti tunnearvoa.

Vanhan Vääksyn Kehittämisyhdistyksen puheenjohtaja Sari Niemen mielestä A-osan kustannusarvioita on liioiteltu.

– Vykin suhteen kurssin voi vielä kääntää, mutta pallo on nyt valtuutetuilla. Rakennus on täysin korjattavissa, ja aiemmin esitetyt kustannusarviot on osoitettu yliarvioiduiksi, Niemi sanoo.

– Yhdistys on pyytänyt A-osasta asiallista keskustelua, huolellista valmistelua ja korjausrakentamisen sekä rakennushistorian ammattilaisten kuulemista päätöksenteon pohjaksi. Valitettavasti ainoaksi vaihtoehdoksi on jäänyt valittaminen. Mieluummin olisimme käyttäneet vapaaehtoisten voimavarat mukavampaan toimintaan ja yhteistyön lisäämiseen.

Yhdistyksen mukaan A-osan kulttuuri- ja rakennushistorialliset arvot ovat kiistattomat.

”Koulu on alunperin rakennettu yksityisin lahjoitusvaroin ja sen tarkoitus on ollut taata sivistys myös maaseudulla. Sotavankila-aikaa lukuun ottamatta rakennus on ollut koko ajan alkuperäisessä käyttötarkoituksessaan, mikä nostaa sen historiallista arvoa”, yhdistyksen tiedotteessa sanotaan.

”Yhdistyksen mielestä käyttökelpoisen ja kestävästi rakennetun suojelurakennuksen purkaminen olisi täysin vastoin kestävän kehityksen ja hiilineutraaliuden tavoitteita sekä yleismaailmallisia sivistyksellisiä oikeuksia, joihin sisältyy oikeus kulttuuriperintöön”, yhdistys perustelee.