Veroprosenttikeskustelukaan ei tänä vuonna kuumentanut tunteita.
Orimattilan kaupunginvaltuuston kokouksessa ei käytetty turhia puheenvuoroja maanantai-iltana. Kokous oli naputeltu läpi puolessa tunnissa hyvässä yhteishengessä.
Yleensä tunteita ja keskusteluja kuumentanut tuloveroprosentista päättäminen ei tuottanut tänä vuonna valtuutetuille päänvaivaa, sillä se oli päätetty jo lähes vuosi sitten valtakunnallisesti.
Sosiaali- ja terveyspalvelujen sekä pelastustoimen järjestämisvastuu ja niiden kustannukset siirretään kunnilta hyvinvointialueille ensi vuoden alusta. Tämän vuoksi kuntien tuloja siirretään valtiolle, joka rahoittaa hyvinvointialueiden toimintaa.
Merkittävä osa tulojen siirtoa tehdään kunnallisveron kautta. Ansiotuloverotukseen tehtävät muutokset toteutetaan niin, että niillä on mahdollisimman vähän vaikutusta verovelvollisten verotuksen tasoon. Näin ollen kaikkien Manner-Suomen kuntien tuloveroprosentteja alennetaan 12,64 prosenttiyksikköä.
Kiinteistöveroprosentit valtuusto päätti pitää ennallaan.
Orimattilassa se tietää sitä, että ensi vuoden tuloveroprosentti on 8,61.
Syytä riemunkiljahduksiin ei kuitenkaan ole, sillä jatkossa ansiotulosta maksetaan nykyistä enemmän veroa valtiolle.
Ansiotuloverotukseen tehtävät muutokset toteutetaan niin, että niillä on mahdollisimman vähän vaikutusta verovelvollisten verotuksen tasoon. Uudistuksella ei ole tarkoitus keventää eikä kiristää kenenkään verotusta.
Kiinteistöveroprosentit valtuusto päätti pitää ennallaan tähän vuoteen nähden.
Valtuuston asialistalla oli lisäksi hyväksyä kaupungin maakauppa, joka käsitti Lahdentien varressa, kulttuuritaloa vastapäätä olevan reilun 2 600 neliön kiinteistön ostamisen Reijo Lankiselta 170 000 euron kauppahintaan.
Valtuusto hyväksyi myös vuoden 2022 kaavoituskatsauksen ja kaavoitusohjelman vuosille 2023–2027.
Pertti Laaksonen (kd.) esitti valtuustoaloitteessaan, että Orimattilassa varattaisiin riittävä määräraha koulujen itsenäisyyspäivän ja muiden tilaisuuksien järjestämisen lisäksi sota-ajan ja sen jälkeisen ajan kokemusten kertomiseen, kirjoihin ja materiaaleihin.
Viimeisenä asiana käsiteltiin Munukan kuolinpesän perintövarojen käytöstä. Käytettävissä olevista 1 250 000 eurosta päätettiin käyttää ikääntyvien liikunnanohjaukseen painottuvan liikunnanohjaajan, ikääntyvän väestön hyvinvointia ja terveyttä edistävän senioriohjaajan sekä nuorten työpajan työvalmentajan palkkaamisesta kahdeksi vuodeksi. Määräajan kustannukset ovat yhteensä 240 000 euroa.