Hirvipeijaisperinne elää vahvasti mutta on jo muuttanut muotoaan.
Karkkulan nuorisoseurantalolla oli viime perjantai-iltana vilske. Karkkulan Metsästysseuran jäsenet oli kutsuttu talolle perunateatteriin. Yli 30 kilosta perunoita lähtivät kuoret tottuneesti ja nopeasti, sillä lauantaiaamuna oli saatava hirvikeitto tulille.
– Meillä oli onneksi lahjoituksena saatu perunankuorimakone, joka helpotti urakkaa huomattavasti. Koneen jälkeen perunat silmittiin vielä käsin, sillä kone ei tee kovin tarkkaa jälkeä, Karkkulan Metsästysseuran puheenjohtajana toimiva Jari Lindqvist kertoo.
Lindqvistillä on kokemusta asiasta, sillä hän on keittänyt useat vuodet hirvipeijaisissa tarjottavat keitot. Tällä kertaa keittoa valmistui lauantain aikana 140 litraa, kaksi kattilallista kansiaan myöten täyteen.
– Syöjiä oli päälle sata, joten keitto riitti hyvin, Lindqvist toteaa tyytyväisenä.
Nykyisin hirvipeijaiset pidetään hyvissä ajoin jo iltapäivällä. Siihen on selkeät syynsä.
– Aiemmin peijaiset olivat karja- ja lihatilallisten takia iltajuhla. Vasta kun karja oli hoidettu ja ruokittu, ihmisillä oli aikaa ruokkia itsensä.
– Toiveena on ollut jo useamman vuoden ajan, että tapahtuma järjestettäisiin aiemmin. Iltapäivä on sopiva ajankohta, kun siinä vaiheessa on muutenkin ruoka-aika.
Uuteen tapaan siirryttiin jo muutama vuosi ennen koronaa. Koronan takia seura jätti kahden vuoden hirvipeijaiset järjestämättä.
Karkkulan Metsästysseurassa on aktiiveja toimijoita noin 22–25. Kuten monessa muussakin metsästysseurassa, myös Karkkulassa vaivaa niin sanottu ukottuminen. 53-vuotias Lindqvist nauraa ja toteaa kuuluvansa seuran nuoriso-osastoon.
– Nuoria on vaikea saada mukaan metsälle. Välillä on ollut muutamia innokkaita junioreita, jotka ikävä kyllä lopettavat aikuisuuden kynnyksellä tai perheenperustamisvaiheessa.
– Vaikka metsästys on monessa mielessä harrastus parhaasta päästä, se vie aikaa. Viikonloppuisin pitäisi löytyä aikaa metsästykselle. Mitään pakollista toiminta ei tietenkään ole, mutta lihojen jakoon on turha tulla, mikäli aikaa jahdeille ei ole ollut.
Tämän vuoden hirviporukassa oli mukana 18 metsästäjää. Seura sai käytettyä viisi kaatolupaansa kolmen ensimmäisen viikonlopun aikana. Tähän mennessä peuraluvistakin on käytetty jo kolmasosa.
– Seuran metsästysmaita halkoo Helsingintie ja painotammekin metsästyksen siihen liikenneturvallisuuden takia. Karsittavaa kantaa riittää.
Hirvikolareilta on tänä vuonna vältytty, mutta peurakolareita on ollut muutama.
– Metsästyksen ajan meillä on liikennemerkit varoittamassa metsästyksestä, mutta hyvin huonosti niillä on autoilijoihin tehoa. Vasta, kun oranssinuttuinen mies huitoo tiellä, osataan hieman hellittää kaasua. Jahdin aikana metsästä voi tulla riistaa, mutta myös riistaa ajavia koiria, Jari Lindqvist muistuttaa.