Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Sarvikuonon luut puhdistettiin erikoiskäsittelyssä Kärkölässä

Ultraäänipesula puhdistaa monenlaista esineistöä moottorin osista koruihin, elektroniikkaan, terveydenhuollon instrumentteihin.

Kärköläläinen yrittäjä koki taannoin yllätyksen, kun Helsingin Luonnontieteellinen museo otti yhteyttä. Museo halusi pesettää 150 vuotta vanhat sarvikuonon luut Suomen Ultraäänipesussa. Tämä Toni ja Hanna Hutrin yritys on Pohjoismaiden ainoa ultraäänipesua palveluna tarjoava firma.

– Museo pyysi tarjousta, ja alussa oli tarkoitus, että sieltä tulisi vain pääkallo, mutta sitten tulikin koko sarvikuono, Toni Hutri nauraa.

Suomen Ultraäänipesu on toiminut pari vuotta Kärkölässä muutettuaan kuntaan Järvenpäästä. Käytännössä erikoispesulaa hoitaa Toni, puoliso Hanna toimii erityisohjaajana Kärkölän Yhtenäiskoulussa.

Pesula puhdistaa monenlaisia esineistöä moottorin osista koruihin, elektroniikkaan, terveydenhuollon instrumentteihin ja näköjään myös vanhoihin luihin.

Sitten tulikin koko sarvikuono.

Toni Hutri

Ultraäänipesussa puhdistettava esine upotetaan pesunesteeseen, johon samalla syötetään ultraäänitaajuista värähtelyä. Värähtely synnyttää kavitaatiokuplia, jotka yhdessä pesukemikaalien kanssa puhdistavat esineet tehokkaasti ja kuulemma vielä hellästi. Ei siis ihme, että sarvikuonon luurankokin päätyi tällaiseen hellävaraiseen huomaan.

Luonnontieteellisen museon sarvikuonolla on mielenkiintoinen historia, kertoo museomestari Janne Granroth. Sen hankki museon anatomisiin kokoelmiin 1800-luvun jälkipuolella professori Evert Julius Bonsdorff Indonesian Jaavan saarelta. Kyseessä on siis jaavansarvikuono.

Museomestari Granrothin mukaan tuolloin ei osattu oikein arvioida sukupuuton vaaraa.

Nykyään jaavansarvikuono onkin äärimmäisen uhanalainen eläin. Niitä on Wikipedian mukaan jäljellä enää kuutisenkymmentä yksilöä, joista miltei kaikki ovat Jaavan saarella kansallispuistossa.

Museomestari Granrothin mukaan Luonnontieteellinen museo on ollut varsin tyytyväinen kärköläläisen Ultraäänipesun työn jälkeen. On mahdollista, että muita mielenkiintoisia eläimiä saapuu vielä yrityksen puhdistettavaksi.

Joka tapauksessa jaavansarvikuono palaa museon Luut kertovat -näyttelyyn.

Suomen Ultraäänipesun valikoimassa sarvikuonon luut ovat luonnollisesti erikoisuus, varsinaisia työllistäjiä ovat sekä yksityiset harrastajat että muun muassa auto- ja veneteollisuus ja myös rakennusteollisuus. Esimerkiksi Kiasman rakenteita on käytetty Kärkölässä pesussa, kun nykytaiteen museota on korjailtu ja uudistettu.

Toni Hutri on lisäksi rallimiehiä ja rakentanut jopa kuusi offshore-venettä. Tällä hetkellä hän etsii firmalleen sopivaa, lämmintä hallitilaa, jonne pitäisi päästä trukilla ja jossa on juokseva vesi, viemäröinti ja lupa tehdä vesitöitä.

– Olen etsinyt tiloja toista vuotta, ei meinaa löytyä, Toni Hutri toteaa.