Finlandia Kirjan Matti Pietilän ei tarvinnut kauaa miettiä, kun hänelle tarjoutui tilaisuus ryhtyä yrityskummiksi Nastolan Kirkonkylän koululle.
– Ajattelen, että jotain pitää pystyä antamaan omalle yhteisölle takaisinpäin.
Yhteistyö on vasta alussa, maanantaina Pietilä tapasi oppilaita ensi kertaa, kun kuudesluokkalaiset vierailivat Yrityskylässä Lahdessa.
Hän uskoo voivansa antaa alakoululaisille uusia näkökulmia ja on hyvillään siitä, että yrittäjyys on nykyään osa opetussuunnitelmaa.
– Kouluilta ei välttämättä löydy käytännön osaamista yrittäjyydestä. Jos yrittäjät eivät ole tässä aktiivisia, lasten ja nuorten ymmärrys käytännön työelämästä ja yritystoiminnasta voi jäädä ohueksi.
Luennoida hän ei nuorille aio, vaan luvassa on käytännön tekemistä, jolla voi vaikka avata kierrättämisen merkitystä.
– Suunnitteilla on ensi vuoden alussa kirjojen kierrätyskampanja, johon lapset pääsevät osallistumaan, eli tuomaan kotoa ylimääräisiä kirjoja. Me Finlandia Kirjassa laadimme sitten raportit, joissa on hiilikädenjälkilaskelmat, ja luokat voivat kisatakin, kuka saa eniten ympäristövaikutuksia aikaiseksi.
Myös rehtori Suvi Rantalainen iloitsee yhteistyöstä.
Jos yrittäjät eivät ole tässä aktiivisia, lasten ja nuorten ymmärrys käytännön työelämästä ja yritystoiminnasta voi jäädä ohueksi.
Yrityskummi Matti Pietilä
– Koulun tarkoitus on opettaa tulevaisuuden taitoja ja työelämässä pärjäämistä, niitä halutaan varhaisessa vaiheessa ottaa esille, ja tämä on yksi hyvä väylä siihen. Vuorovaikutus ulkopuolisen maailman kanssa on ehdottoman tärkeää.
Ajatuksena onkin nyt oppilaiden kanssa yhdessä ideoida, millaista yrityskummitoiminta voisi käytännössä olla.
– Aika näyttää, mitä kaikkea yhdessä tehdään, sanoo Pietilä, joka on lupautunut myös Kukkasen yläkoulun yrityskummiksi.
Yrityskummit ovat Lahden kouluissa uutta. Toimintaa on viritelty myös Salpausselän peruskoulussa ja Lahden lyseon lukiossa. Yrityksistä mukaan ovat lähteneet muun muassa Helmi-säästöpankki, Halton-Marine, Hämeenmaa ja Kemppi.
Pietilä on huomannut yrittäjyyden alkaneen houkuttaa nykynuoria.
– Nykypäivänähän monet nuorison idolit, some-tähdet, ovat käytännössä yrittäjiä. On tullut uusia yrittämisen muotoja, kuten kevytyrittäjyyttä, mikä madaltaa kynnystä yrittäjyyteen. Kevytyrittäjyys saattaa monelle nuorelle olla kesätyövaihtoehtokin. Ja myös korkeakouluissa yrittäjyyden opiskelijamäärät ovat kasvaneet.
Pietilä on aiemmin toiminut myös 4H-yrityskummina, hänen yrityksensä on myös tarjonnut kesätöitä ja tet-harjoittelua nuorille.
Nuorten tietämys työelämästä vaihtelee hänestä paljon.
– On reippaita hakijoita, jotka hakevat kesätyötä jo alkuvuodesta, ja sitten niitä, joiden äiti soittaa kesällä, että voisiko joku ottaa heidän lapsensa.
Yritysten hän soisi ottavan enemmän vastuuta työelämän asioiden tuomiseksi kouluun.
– Se pitää tehdä mielenkiintoisella tavalla, niin, että asiat eivät jää puisevan teorian tasolle. Yrittäjätarinat sopivat hyvin alakouluikäisillekin.
Hän toivookin toiminnan laajenevan. Yrityskummitoiminnan alkupalaverissa hän pani merkille, että kaikki muut osanottajat olivat isojen firmojen palkkajohtajia.
– Itse toivoisin vielä enemmän, että yrittäjät lähtisivät toimintaan mukaan. Voi olla, että yrityskummimalli alakouluille toimii jopa paremmin pienempien yritysten kanssa.
Tulevaisuudessa hän uskoo voivansa työllistää nuoria myös Nastolassa, sillä nyt Orimattilassa toimiva yritys on ostanut hallin Ritomäen teollisuusalueelta.
– Siellä painotetaan vahvemmin myyntikelvottomien kirjojen käyttöä uusioraaka-aineeksi.