Yhdeksäntoista eri kirjoitusta sisältävässä kirjassa luodaan katsaus Hollolan historiaan.
Hollolan kotiseutukirja XXXVI:n julkistamistilaisuus pidettiin 25. marraskuuta Hollolan Vanhalla Kunnantuvalla.
Hollolan Kotiseutuyhdistys ry:n 36. Hollolan kotiseutukirja on kirjoituksia ja kuvia sisällensä kätkevä monipuolinen kokonaisuus. Uusi kotiseutukirja avaa edeltäjiensä tavoin näkymiä Hollolan menneisyyteen ja nykyisyyteen.
Mukana on juttuja sekä aikaisemmin kirjoittaneilta että ensikertalaisilta.
Uutta kotiseutukirjaa ovat olleet toimittamassa Juha Mattila, Pauli Helén, Hollolan kotiseutuyhdistyksen puheenjohtaja Anni Salila ja sihteeri Kaija Manninen. Kirjan taittajana on toiminut Jyrki Vattulainen.
36. kotiseutukirjaa varten oli tarjolla paljon juttuja. Kaikki eivät vielä mahtuneet kotiseutukirjaan, joten tekstejä on valmiina jo ensi vuoden kirjaa silmällä pitäen.
Kotiseutukirjasta löytyy kaiken kaikkiaan yhdeksäntoista kirjoitusta.
Julkistustilaisuudessa kirjaa ja kirjoittajia esitellyt Pauli Helén kirjoitti itse kaksi tekstiä kotiseutukirjaan. Ensimmäinen käsittelee Kosken Verkatehdasta ja tekstiiliteollisuutta vuosina 1828–1927.
– Keräsin kaikkea, mitä löysin Kosken Verkatehtaasta. Siinä kerrotaan Verkatehtaan nousu, tuho ja konkurssiin päätyminen ja Lahteen muuttaminen, Helén taustoitti kirjoitustaan.
Kirjasta löytyy myös Aino Tuloiselan teksti Mansikeista mansikoihin.
– Onnistuin houkuttelemaan hänet kirjoittamaan Putulan Tuloiselan tilan mansikkaviljelyn alusta. Kukaan muu ei olisi sitä voinut kirjoittaa, eikä siitä ole missään muualla kirjoitettukaan. Ainon mainio kirjoitus siitä, miten se alkoi ja kehittyi. Paljon on siinäkin ollut tekemistä, Helén esitteli.
Anja Hiidenheimo kirjoitti Kosken lottien limonaatitehtaasta, joka on monelle tuntematon aihe.
– Hiidenheimo on kirjoittanut harvinaisesta aiheesta. En olisi itse keksinyt. Tämä pitää jokaisen lukea täältä, että mikä se tehdas oli ja miten se lopulta ilmeisesti lähti Neuvostoliittoon, Hélen ehdotti.
Tämän vuoden Hollolan kotiseutukirjan aktiivisin kirjoittaja oli Kyösti Toivonen neljällä tekstillään.
– Kirjan varsinainen superkirjoittaja. Viideskin oli jo hollilla, mutta se jäi ilmeisesti ensi vuoteen. Kyösti Toivonen, tempaisit itsesi eniten kirjoittaneiden kärkilistalle, Helén kehui.
Toivosen kirjoitukset käsittelevät Hollolan kirkkoa ja sen hautausmaata. Toivosen ensimmäinen teksti on Hollolan kirkko tutkimuksen ja saalistuksen kohteena.
– Herkullinen otsikko. Sehän oikein vaatii lukemaan, että mitä täältä oikein on saalistettu, Helén hehkutti.
Kaiken kaikkiaan Toivonen on kirjoittanut alle kymmenen tekstiä kotiseutukirjoihin.
– Kirjoitusvauhti kiihtyy, kun ikää tulee, Toivonen naurahti.
Materiaalista ei ole Toivosen mukaan ole pulaa tuleviin teksteihin.
– Kirkosta löytyy aivan mahdottomasti. Sen poliittinen historia, kirkkohistoria, taidehistoria, henkilöhistoria, tapahistoria, sieltä löytyy kirjoitettavaa vaikka kuinka paljon. Olen viisikymmentä vuotta enemmän tai vähemmän ollut tekemisissä tuon kirkon kanssa, Toivonen luetteli.