Hollolan valtuusto hyväksyi uimahalli-monitoimitalon asemakaavan.
Hollolan kunnanvaltuusto kävi maanantaina pitkän ja polveilevan keskustelun Hälvälän koulun jatkamisen puolesta tehdyistä valtuusto- ja kuntalaisaloitteista. Valtuuston helmikuussa 2020 hyväksymän palveluverkkopäätöksen perusteella ja marraskuussa 2021 päättämän Hälvälän koulun jatkoajan jälkeen Hälvälän koulun toiminta lakkaa kevätlukukauden 2023 jälkeen.
Kunnanhallituksen mukaan tehtyjen selvityksen pohjalta esiin ei ole tullut sellaista uutta tai merkittävästi muuttunutta seikkaa, mikä antaisi aihetta toimenpiteisiin aloitteiden osalta. Niinpä se esitti valtuustolle, että valtuusto merkitsee aloitteisiin annetut vastaukset tiedokseen.
Satu Segersven (ps.) esitti, että asia palautettaisiin valmisteluun. Valmistelun aikana Hälvälän koulu jatkaisi toimintaansa ilman aloitteessa ilmoitettua viiden miljoonan euron uudisrakennushanketta lukuvuoden 2024–2025 loppuun asti. Koulun toiminnan kannalta tehtäisiin vain välttämättömät vuosittaiset korjaukset. Valmistelussa tuotettaisiin valtuustolle kokonaisarvio eri vaihtoehdoista oppilaiden ehjän ja turvallisen koulupolun turvaamiseksi sekä päivitetty katsaus opetuksen tilatarpeista toteutuneen oppilasmääräkehityksen sekä uusien oppilasmääräennusteiden pohjalta.
– Hälvälän koulun toiminta on suunniteltu lopetettavaksi vuonna 2023 ja Tiilikankaan koulu vain kaksi vuotta myöhemmin vuonna 2025. Näillä näkymin oppilasmäärän kehitys ei tue päätettyä kouluverkon karsimista ainakaan tällä aikataululla. Varsinkin kun uudet jo kaavoitetut alueet rakennetaan ja alueen vetovoima ja pitovoima halutaan turvata, Segersven sanoi.
– Valmisteluun palauttamisella mahdollistetaan Keski-Hollolan koulutarpeen arvioiminen yhtenä kokonaisuutena ja kykenemme pohjaamaan päätöksen vahvemmin ajantasaiseen tietoon oppilasmäärien kehityksestä sekä turvaamaan lasten ehjän koulupolun. Ennen kaikkea painotan, että tämä on meille arvovalinta.
Minna Kauhanen (kok.) kannatti Segersvenin esitystä ensimmäisenä. Hänen mielestään on käsittämätöntä, ettei Hollolassa ymmärretä koulun markkina-arvoa alueen tulevaisuudelle. Hän viittasi muun muassa eteläisen kehätien Lahden päähän suunniteltuihin suurinvestointeihin ja niiden mukanaan tuomiin työpaikkoihin vain 12 minuutin ajomatkan päähän Hälvälästä.
Myös Seija Aakala (kesk.) korosti koulun tärkeyttä vetovoimatekijänä alueellaan. Hänen mielestään Hälvälään ja Kukonkankaalle on turha kaavoittaa, jos koulu lakkaa.
Mikko Niipala (sd.) toi esiin, että Hollolan kolmen vuoden takaiset oppilasennusteet eivät ole toteutuneet niiden perustuessa vain syntyvyyteen huomioimatta alueen muuttoliikettä. Hän muun muassa vertasi Hälvälän koulussa vuosittain aloittaneiden ekaluokkalaisten määrää vuodesta 2018 lähtien, ja aloittavien oppilaiden määrä on pysynyt hänen mukaansa suhteellisen vakaana.
Ei puhuta sellaisesta alueesta, jolla ei ole tulevaisuutta ja johon ei kannattaisi satsata.
Mikko Niipala (sd.)
– Minun mielestäni ei olla puhumassa kovinkaan näivettyvästä alueesta. Ei puhuta sellaisesta alueesta, jolla ei ole tulevaisuutta ja johon ei kannattaisi satsata. Kunnanvaltuustokin on sitoutunut strategiseen tavoitteeseen vakauttaa väestökehitys ja kääntää se kasvusuuntaiseksi, Niipala muistutti.
Kristiina Vanhala-Selin (vihr.) puolsi myöskin Segersvenin ehdotusta siltä osin, että uusi kokonaisarviointi olisi tarpeen.
– Emme ole päättämässä pelkästään Hälvälän koulun vaan myös Tiilikankaan koulun lakkauttamisesta. Ymmärrän, että kahteen kouluun ei kunnalla ole varaa, mutta en ymmärrä sitä, että molemmat koulut pitää alueelta lakkauttaa, siksi aikalisä olisi hyvä, että voitaisiin selvittää, voisiko alueella olla edes se yksi koulu, hän sanoi.
Aki Markkola (ps.) toi esiin, että lopulta kunnan talous asettaa raamit toiminnalle. Hän ei haluaisi leikata tulevina vuosina opetuksen laadusta, jos se on vaihtoehto kouluverkon ylläpitämiselle.
Matti Laurila (vihr.) muistutti, että isossa koulussa kynnys puuttua esimerkiksi välituntien häiriötilanteisiin kasvaa, kun opettajat eivät välttämättä tunne kaikkia oppilaita.
Hannu Siljander (ps.) kritisoi sitä, että virkamiesten virkavastuulla esittämiä lukuja oppilasmääräennusteissa kyseenalaistetaan.
– Tuntuu, että Hälvälän koulusta on tehty elämää suurempi asia. Virkamiehet esittävät asiat kunnanhallitukselle virkavastuulla. Eihän siitä tule yhtään mitään, jos täällä salissa aletaan puhumaan yhtä sun toista, ja luvut muuttuvat jatkuvasti. Ei näitä asioita voi tunteella lähteä viemään. Faktoja pitää olla, hän latasi.
Talousnäkökulma nousi esiin Teemu Laineen (vihr.) puheenvuorossa.
– Hallitustyöskentelyssä on tullut varsin selväksi, että tulevien vuosien investoinnit on mietittävä Hollolassa tarkasti, kun tarkastelemme talousnäkymää hieman pidemmällä aikavälillä. Laajaa kuntaamme ei ole yhdenaikaisesti mahdollista kehittää ja rakentaa joka suuntaan. Tällä hetkellä painopistealueiksi on valittu Vesikansa, Nostava ja kuntakeskuksen alue, hän muistutti.
Hänen mukaansa tässä yhtälössä Hälvälän koulun jatko ja siihen liittyvä Kukonkankaan alueen kehittäminen on vaikeaa.
Keskustan Kati Pölönenkin oli sitä mieltä, että valtuutettujen on syytä uskoa niitä lukuja, joita heidän eteensä annetaan, vaikka se tekisi kipeää.
– Tämä ei ole varmaan sellainen asia, minkä kuntalaiset haluavat kuulla, mutta koen velvollisuudekseni sen, että kuntalaisille puhutaan kaikessa tosiasioita. Jos me lähdemme tässä kohtaa, kun lapsiluku on merkittävästi vähentänyt, puoltamaan Hälvälää, tarkoittaa se sitä, että me vaaranamme muun kyläkouluverkoston olemassa olon. Se on tosiasia, niin ikävältä kuin sen ääneen sanottuna kuulostaakin, Pölönen totesi.
Keskustelua seuranneessa äänestyksessä Segersvenin esitys asian palauttamisesta valmisteluun kaatui lukemin 24–19.
Valtuusto hyväksyi maanantaina uimahalli-monitoimitalon asemakaavamuutoksen. Kaavamuutoksella muodostuu urheilutoimintaa palvelevien rakennusten korttelialue, jonne voidaan rakentaa monitoimihalli. Kaavassa nykyiselle uimahalli-monitoimirakennukselle on annettu suojelumääräys, joka huomioi rakennustaiteellisesti ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaan rakennuksen säilyttävät rakennus‑historialliset ominaispiirteet, jotka on huomioitava myös korjaus- ja muutostöissä sekä laajentamisessa. 2 000 kerrosneliömetrin suuruinen laajennusosa on osoitettu nykyisen uimahallirakennuksen pohjoispuolelle.
Pysäköintialueen sijainti säilyy nykyisessä paikassa ja se on tarkoitettu urheilutoimintaa palvelevien rakennusten korttelialueen sisäistä pysäköintiä varten. Korttelialueen läpi on osoitettu ajoyhteydet palveluasumisen tontille ja koulun huoltopihalle. Terveystien katualueeseen sisältyy nykyinen puurivistö katualueen laidassa. Kevyen liikenteen yhteys alueen itälaidassa Kuntakeskuksen ja Heinsuon urheilualueen välillä on osoitettu nykyisessä paikassaan.
Kati Pölönen esitti Kris‑tian Saarnion (kesk.) kannattamana nykyisen uimahallirakennuksen suojelumerkinnän poistamista kaavasta. Ehdotus kaatui äänestyksessä äänin 38–5.