Kärkölässä nähtiin harmaahaikara, mutta marjalinnut loistavat poissaolollaan.
Tämän talven lintumaailman väriläiskiä ovat punatulkut, joita on liikkeellä enemmän kuin aikoihin. Sen sijaan monen muun lajin kohdalla linnut ovat vähissä.
Pihlajanmarjasato oli kehno, joten esimerkiksi räkättirastaat ja tilhet puuttuvat lähes täysin. Kärkölän talven kenties suurin harvinaisuus oli joulun alla havaittu harmaahaikara, joka nähtiin lennossa Järvelässä.
Punatulkkujen ohella keltasirkkuja on runsaasti etenkin ruokinnoilla, joilla on kauraa. Vuodenvaihteessa Järvellässäkin havaittiin Birdlife Suomen ylläpitämän havaintorekisteri Tiiran mukaan 260 keltasirkun parvi.
Kärköläläinen lintuharrastaja Jaana Hinkkanen havainnoi lintumaailmaa omalta pihamaaltaan.
– En harmaahaikaraa ennen nähnyt, aika erikoinen havainto se oli tähän aikaan vuodesta. Sillä suunnalla on lähde, joka on avoinna talvisin. Haikara on saattanut viettää siellä talveaan, Hinkkanen miettii.
Metsätiaiset, lähinnä hömö- ja töyhtötiaiset, ovat pitkään kärsinet vanhojen metsien vähenemisestä, ja aikanaan yleisimmäksi tiaiseksi luokitellun hömötiaisen kannat ovat lähes romahtaneet vuosikymmenien takaisista kannoista.
– Omalla ruokinnallani on pari hömö- ja töyhtötiaista käynyt. Sen sijaan kuusitiaiset ovat pysyneet poissa. Ehkä lähellä tehdyt hakkuut ovat karkottaneet ne. Pikkuvarpusia vihervarpusia ja urpiaisia on pihapiirissä näkynyt. Punatulkkuja on aika paljon, ja ne tuntuivat tänä talvena tulevan tavallista aikaisemmin, mutta esimerkiksi yhtään peippoja ei ruokinnalle ole ilmaantunut, Hinkkanen kertoo.
Ruokinnalla käy Hinkkasen mukaan myös mustarastaita, mutta räkättirastaat ovat kateissa.
– Alkusyksystä näkyi tilhi, nyt niitä ei enää tapaa. Myllykoskessa on yleensä talvehtinut koskikara.
Päijät-Hämeen Lintutieteellisen yhdistyksen puheenjohtaja Tapani Saimovaara pitää punatulkkujen määrä ennätyksellisenä.
– Kymmeniin vuosiin ei vastaavaa punatulkkujen esiintymistä ole ollut, ilmiö on aika erikoinen. Pihlajanmarjoja ei ollut ja kuusien käpysatokin oli aika kehno, joten tilhet räkättirastaat ja käpylinnut ovat miltei kateissa.
Voimakkaasti taantuneilla töyhtö- ja hömötiaisella vaikuttaa Saimovaaran mukaan olleen kohtuullisen hyvä pesimävuosi.
– Jyrsijöitä on paikoittain, mutta pöllöille ja petolinnuille tämä talvi on huonoa aikaa. Voi olla, että myyrien vähäisyyden takia osa pöllöistä jättää kokonaan pesimättä.
Jos pöllö ilmaantuu päiväsaikaan esimerkiksi pihapiiriin, Saimovaara kehottaa jättämään linnun rauhaan.
– Kyse on yleensä hyvin nälkäisestä yksilöstä, jonka hengen voi pelastaa sillä kertaa yhden hiiren nappaaminen. Pöllö saattaa kytätä niitä pihamailla, koska hiiret viihtyvät myös ruokinnoilla. Esimerkiksi linnun kuvaaminen voi karkottaa sen, jolloin tietysti saaliskin jää saamatta.
Lintuyhdistys on kiitollinen kaikista havainnoista, vaikka kyseessä olisi niin sanottu tavallinen lajikin.
– Kaikki havainnot ovat arvokkaita, koska ne kertovat osaltaan lajien runsaudesta ja levinneisyydestä. Ruokintojen vieraat olisi hyvä saada tietoon, koska talvella linnut viihtyvät nimenomaan ruokinnoilla. Metsässä saa kulkea tuntikausia tapaamatta juuri lainkaan lintuja, Saimovaara sanoo.