"Nuorena ajattelin, että en tähän kylään jää, kun pääsen täältä pois. Takaisin tulin."
Kun Hollolan Tennilän kylässä asuvan Terhi Hentilän autosta puhkesi rengas muutaman sadan metrin päässä kotiovelta hänen viedessään lastaan päivähoitoon, naapuriapu toimi muutamassa minuutissa.
– Paikalle osui tuttu kyläläinen, jolla oli autossaan kompura. Rengas tuli ajokuntoon, ja toinen naapuri otti lapsen kyytiin ja vei päivähoitoon. Loppujen lopuksi minun tehtäväkseni jäi soittaa päivähoitoon, että poika vähän myöhästyy.
Vuoden päijäthämäläiseksi kyläksi valitussa Tennilä-Voistiossa pelaa naapuriapu. Ketään ei jätetä yksin.
– Se on varmasti tämän kylän valtti. Meillä on hyvä yhteishenki ja asioita hoidetaan yhdessä. Ihmiset ovat helposti lähestyttäviä. Toki kaikki eivät tunne toisiaan, ja jotkut haluavat elää omissa oloissaan, mikä heille suotakoon, sanovat kyläaktiivit Kata Ahonen ja Annika Sormunen.
Kyläyhdistyksen lisäksi Tennilä-Voistiossa toimii urheilu- ja voimisteluseura Ripeys. Kylän historiassa kolmas merkittävä taho Martat lopetti toimintansa vuosikymmeniä sitten. Martat lakkautettiin kaksi vuotta sitten, vähän päälle 80 toimintavuoden jälkeen. Toiminta jatkuu kuitenkin lähes täysin samanlaisena kyläyhdistyksen nimissä. Lisäksi kylällä toimii myös muun muassa maamiesseura ja metsästysseura.
Kyläyhdistystä ei varsinaisesti perustettu uudelleen, vaan se syntyi melkeinpä sattuman oikusta.
– Kyläyhdistyksen toiminta oli ollut aika hiljaista, mutta kymmenkunta vuotta sitten kylän lapsiperheet alkoivat spontaanisti kokoontua yhteen eräänlaisena vanhempainkerhona. Yhdistys virisi vapaehtoisuuden pohjalta, Ahonen kertoo.
Hentilä, Sormunen ja Ahonen ovat paluumuuttajia, jotka eivät enää aio Tennilästä muuttaa pois.
– Nuorena ajattelin, että en tähän kylään jää, kun pääsen täältä pois. Takaisin tulin, ja käyn Espoossa töissä pari kertaa viikossa. Muutoin teen etätöitä, Sormunen naurahtaa.
Tennilä-Voistiossa asuu vakituisesti kolmisensataa ihmistä, mutta kylän rajat eivät ole selkeät.
– Täällä asuu lapsiperheitä, ja kylässä riittää elämää. Hälvälän koulun lakkauttaminen on kova isku. Lapsien koulumatka pitenee eikä meillä ole edelleenkään tietoa, mihin lapset loppujen lopuksi sijoittuvat. Meillä toimii kylässä yksityinen ryhmäperhepäivähoito, jossa lapsia on kymmenkunta. Kylässä kokoontuu myös Hollolan Hirvenhiihtäjien partioryhmä, kyläaktiivit sanovat.
Kylän keskipiste on entinen koulu, jota hallinnoi osuuskunta. Tennilässä viime vuosien avainsana on ollut turvallisuus, millä teemalla on järjestetty erityisiä iltoja kyläläisille.
– Saimme Suomen Kylät ry:ltä 2 000 euron tuen aggregaatin hankintaan kylätalolle osana varautumissuunnitelmaa. Jos sähköt katkeavat, kyläläiset voivat hakea vettä kylätalolta aggregaatin ansiosta, sanoo Ahonen.
Suuri toive olisi tietoliikenneyhteyksien parantuminen.
– Valokuitu nopeuttaisi yhteyksiä, jotka täällä takkuavat. Valokuitu voisi houkutella myös lisää uusia asukkaita, sanoo Sormunen.
Tennilässä suurin vastuu tapahtumista on kymmenkunnalla aktiivilla kyläläisellä. Tapahtumiin ottaa kuitenkin osaa 50–100 ihmistä
– Meillä on järjestetty kahtena vuonna kesäjuhlat ja kolmena vuonna helakyläpäivät, joten voi kai jo puhua melkein perinteestä. Joulun puurojuhliin ottaa osaa vuosittain varmaan satakunta henkeä. Kesäjuhlat oli country-henkinen tapahtuma rivitansseineen ja possun grillauksineen, Hentilä sanoo.
Palvelut ovat kylältä kaikonneet osin jo vuosikymmeniä sitten, mutta väki järjestää itselleen tekemistä.
– Tärkeää palvelu on kirjastoauto, joka vierailee kylässä viikoittain. Terhi keittää joka toinen viikko kirjastoauton tullessa ilta-aikaan vähän tavallista suuremman satsin ruokaa, kokoonnumme kylätalolle syömään ja odottamaan kirjastotaitoa. Ajatuksena on saada kävijöitä riittävästi, jottei sitäkin palvelua otettaisi pois, Ahonen sanoo.
Kylässä toimii myös kansalaisopiston jumppa- ja kudontapiiri.
– Urheiluseuran kanssa järjestämme hiihto- ja yleisurheilukilpailut. Viime kesänä otimme kisoihin ex-tempore kukkamekkosarjan, koska äidit innostuivat urheilemaan itsekin. Juoksemista ei tahtonut tulla mitään, kun kaikki nauroivat aivan kippurassa, Hentilä muistelee.
Kuntaan päin tenniläläisillä on terveisiä.
– Toivoisimme, että kunnassa muistettaisiin se, etteivät kaikki halua asua taajamassa. Kylille olisi varmaan tulijoita enemmänkin, jos etenkin koulut säilytettäisiin. Täällä oli joskus kauppa, baari ja postikin, josta on muistona edelleen oma postinumero. Tärkeintä on kuitenkin lapsiperheille koulu. Maanviljelijät eivät yksin tee sivukylistä asuttuja, vaan heidän lisäkseen tarvitaan eri alojen ihmisiä, Tennilän kyläaktiivit muistuttavat.