Purku-urakan suunnitellaan alkavan kevään 2024 ylioppilaskirjoitusten jälkeen.
Vääksyn yhteiskoulun (Vyk) A-osan purkamisen on tarkoitus alkaa keväällä 2024. Vykin A-osan purkamista on käsitelty moneen otteeseen Asikkalan valtuustoissa ja valiokunnissa sekä korkeimmassa hallinto-oikeudessa.
– Purkulupa on saanut lainvoiman. Purku-urakoitsijan valinta tehdään viimeistään vuodenvaihteessa. Kunnalliseen päättämiseen liittyy monta asiaa, ja yksi on tietysti se, kuka hoitaa purku-urakan. Käyttötalouteen on suunnitelmavuodelle 2024 varattu purkamiseen tarvittavat määrärahat, pohjustaa Asikkalan kunnan tekninen johtaja Aki Tiihonen.
Asikkalan kunnanvaltuusto teki viime lokakuussa periaatepäätöksen A-osan purkumäärärahojen myöntämisestä. Tuolloin purkamiskustannusten suuruudeksi arvioitiin 200 000 euroa.
Lokakuussa syntynyt päätös ei myöhästyttänyt YIT:n urakkana olevan uuden Vääksyn yhteiskoulun rakentamista.
– YIT tietää, että se on menossa purkuun, ja he voivat huomioida asian uutta rakentaessaan. Nyt katsomme, miten se tullaan toteuttamaan. Kyseinen alueella muutenkin toimiva urakoitsija voi olla yksi varteenotettava toimija purkutyössä.
Urakoitsijan pitäisi olla selvillä viimeistään ensi vuoden alussa.
– Sinne on aika tiukka aikataulu. Vykki valmistuu, ja pitää saada kaikki pihat tehtyä valmiiksi, joten urakoitsijan pitää olla valittuna viimeistään vuodenvaihteen tienoilla, Tiihonen sanoo.
Tiihonen kaavailee purkamisen alkavan ensi vuonna maaliskuun ylioppilaskirjoitusten jälkeen. Urakka alkaa rakennuksen tyhjentämisellä.
– Purkaminen aloitetaan heti, kun se on turvallista toteuttaa. Tarkkaa purkuaikataulua ei ole, mutta toiveissa on, että mahdollisimman pian sen jälkeen, kun sieltä on saatu tavarat irrotettua. Se alkaa sisäpuolisella purulla, eli siinä ei heti lähdetä seiniä kaatamaan.
Tiihonen arvioi, että purkaminen ja uusi piha-alue valmistuvat ennen vuoden 2024 syyslukukauden alkamista.
Vääksyn yhteiskoulun A-osan kunnostamisessa olisi teknisen johtajan mukaan ollut useita merkittäviä ongelmia.
– Siellä on ollut sisäilmaongelmia, ja korjausaste oli noussut 95 prosenttiin. Käytännössä olisi pitänyt tehdä kaikki uusiksi runkoon asti. Siltikään siitä ei tulisi esteetön, ja toteuttaminen olisi hankalaa nykymääräysten mukaisesti.
– Kun sinne jää vanhoja rakenteita, niin näitä on ollut, että kovalla rahalla on kunnostettu, mutta samat ongelmat ovat taas ilmenneet hetken päästä.
Kunnanjohtaja Rinna Ikola-Norrbackan lokakuussa valtuustolle esittelemän selvityksen mukaan vanhan A-osan saneeraus koulukäyttöön olisi maksanut arviolta 5–6 miljoonaa euroa. Toimistokäyttöön saneeraamisen kustannusarvio puolestaan oli 3,5 miljoonaa euroa. A-osan vuosittaiset käyttökustannukset olisivat olleet 95 000–105 000 euron paikkeilla.
– Kun kouluhankepäätös on aikoinaan tehty, niin siinä on laskettu tilat niin, että uudet tilat ovat koululle riittävät, eli A-osan tila jäisi tehottomalle käytölle. Siellä pitäisi olla tehokasta käyttöä, kun huomioiden energiakustannukset, muut kulut ja hiilijalanjälki. Se on kuitenkin koulualuetta, niin mitä siellä voi päivisin tehdä tai minkälaista toimintaa siellä voisi järjestää, Tiihonen pohtii.