Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Orimattilan Jymyn Joonas Kumpulainen rikkoi 17-vuotiaiden Suomen ennätyksen

Tuusulalainen juoksija tähtää täysipäiväiseksi urheilijaksi ja edustaa Jymyä tietystä syystä.

Mäkelänrinteen lukiossa opiskeleva, Tuusulassa asuva, mutta kuitenkin Orimattilan Jymyä edustava juoksija Joonas Kumpulainen on puhuttu nimi kilparadoilla. Hän rikkoi vuoden alussa 17-vuotiaiden poikien ikäluokassa 800 metrin halliratojen Suomen ennätyksen. Viime viikonloppuna Helsingin Myllypurossa järjestetyissä kilpailuissa hän rikkoi oman 400 metrin ennätyksensä ajalla 50.95 sekuntia. Samalla 17-vuotiaiden Suomen ennätyksestä jäi puuttumaan enää 0,5 sekuntia.

– Tällä hetkellä tähtään niin korkealle kuin potentiaalini riittää. Yritän kehittyä jatkuvasti, jotta pystyisin vanhempana tekemään tätä ihan ammattilaisena, Kumpulainen kertoo.

Viime kesän kisakauden katkaisivat rasitusvammat säärissä, mutta talvikauden hän on pystynyt harjoittelemaan ja kilpailemaan suunnitellusti.

– Sääret eivät ole vaivanneet syksyn jälkeen, mutta treenien sisältöä on tarkkailtava. Vielä ei pääse juoksemaan ihan niin paljon kuin haluaisin.

Kumpulainen on omien sanojensa mukaan ollut aina nopea, ja kuudennella luokalla hän päätti mennä kokeilemaan mahdollisuuksiaan juoksukisoihin.

– Ne menivät todella hyvin, ja sen jälkeen aloin käymään kisoissa säännöllisesti.

Päälajina oli vielä tuolloin jalkapallo, joten hän kävi juoksemassa vain niin kutsutut pääkisat. Hän huomasi sijoittuvansa niissä yleisesti korkealle, ja menestys oli etenkin alkuaikoina urheilijaa motivoiva tekijä.

Vain yrittämällä pärjää.

Joonas Kumpulainen

– Ensimmäisenä juoksukesänä tekeminen oli Suomen ennätyksien jahtaamista, mutta hiljalleen juokseminen on alkanut tuntumaan aina vain hauskemmalta. Sitä kautta se on noussut yli muiden lajien, hän kertoo.

Sen lisäksi, että juokseminen tuntuu Kumpulaisesta hauskalta, hän kuvailee lajia helpoksi.

– Ei tarvitse ottaa paineita, eikä miettiä tuuria kuten joukkuelajeissa. Tekee parhaansa, laittaa itsensä likoon, ja tulos on mikä on. Vain yrittämällä pärjää, ja kun antaa kaikkensa, voi olla tyytyväinen, hän toteaa.

16-vuotiaan kilpaurheilijan elämä pyörii tarkkojen rutiinien, opiskelun ja treeniaikojen ympärillä.

– Elän sellaista erittäin tylsää elämää. Koulumatka on sen verran pitkä, että on herättävä aikaisin. Koululla on aamutreenit, sitten koulupäivä, iltapäivällä joku treeni, sitten ruokaa ja nukkumaan aikaisin, Kumpulainen luettelee.

Juoksija treenaa pääkaupunkiseudulla, vaikka edustaa pitkän linjan urheiluseuraa Orimattilan Jymyä. Hän harjoittelee pääsääntöisesti kaksi kertaa päivässä, tokikaan harjoittelu ei ole pelkkää juoksemista, vaan se sisältää muun muassa kehonhuoltoa, muita aerobisia harjoitteita ja lihaskuntoa. Lepo- ja kevyempiä harjoituspäiviä on säännöllisesti.

Edustusseura oli määritettävä ensimmäistä kilpailulisenssiä haettaessa, ja valinta oli Kumpulaiselle luonteva.

– Molemmat vanhempani ovat kotoisin Orimattilasta. Oli luontevaa valita sellainen seura, missä omat vanhemmat ovat harrastaneet, Kumpulainen kertoo.

Tällä hetkellä Kumpulainen harjoittelee Mäkelänrinteen lukion muiden juoksijoiden kanssa mutta kertoo treenaavansa suurimman osan ajasta itsenäisesti.

– Mäkelänrinteen kestävyysjuoksijoiden kanssa teen kolme aamutreeniä viikossa, joissain treeneissä on valmentajaisäni mukana.

Monet urheilijat ovat nousseet lajinsa huipulle vanhemman tai sukulaisen toimiessa lähtöstartissa valmentajana – esimerkiksi tenniksen huippunimet Serena ja Venus Williams sekä Rafael Nadal.

Mutta miten sovittaa yhteen nuoren urheilijan elämän kaksi tärkeää roolia?

– Isän ja valmentajan rooli ei oikeastaan eroa. Isän rooli on ajatella parasta lapselleen ja valmentajan parasta urheilijalle, Kumpulainen toteaa.