Nuorisotoiminta alkoi uudestaan tänä vuonna.
Järvelän VPK aloitti vuoden alusta nuorisotoiminnan kymmenen vuoden tauon jälkeen. Viime vuonna 75-vuotisjuhlavuottaan viettänyt palokunta joutui aikanaan lopettamaan nuoriso-osaston vetäjien puutteessa.
– Nyt saimme innokkaan vetäjän. Nuoriso-osastoon olisi varmaan aikanaan riittänyt lapsia, mutta vetäjiä ei, palokunnan päällikkö Leo Virolainen sanoo.
Hälytysosastoon kuuluu 18 jäsentä, joista kymmenkunta on aktiivista. Osasto on pystynyt hoitamaan hälytykset, eikä nollalähtöjä ole tullut enää pariin vuoteen.
– Sammutusauton lähtö vaatii neljä henkilöä. Joskus on kyllä jouduttu lähtemään kahdellakin henkilöllä, mutta matkaan on päästy, palokunnan ensimmäinen varapäällikkö Jyrki Nevalainen sanoo.
– Lähtöjen määrä on vähentynyt osin koronan takia. Ohjeistus muuttui ensivastetta tekevien palokuntien osalta. Korona vaikutti siihen, että pelastushenkilökunnankin on suojauduttava, minkä takia palokuntien ensivastetehtävät vähenivät meiltä. Hollolasta ajaa ensihoitoyksikkö tänne reilut kymmenen minuuttia, joten vähemmän kiireellisissä tapauksissa sieltä ehtii hyvin tänne. Nyt lähdemme enää kiireellisiin, lähinnä henkeä uhkaaviin, hälytyksiin. Jos muut lähiseudun yksiköt ovat varattuja, lähdemme tietysti matkaan muissakin tapauksissa. Hoitolaitoskeikoille meitä ei enää hälytetä, Virolainen sanoo.
– Rutiini tietysti kärsii, kun tehtäviä on vähemmän, toinen varapäällikkö Jari Jokiniemi sanoo.
Enimmillään lähtöjä oli vuonna 2011, yhteensä 241, joista ensivastetehtäviä oli 111. Viime vuonna VPK lähti matkaan 118 kertaa, ensivastetehtäviä oli kolmisenkymmentä. Keskimäärin hälytysten määrä oli viime vuosikymmenellä 200 tienoilla, nykyisin noin 120.
– Tulipalojen määrä on vähentynyt, Nevalainen sanoo.
Järvelän VPK toimii Koskisen oy:n tehdaspalokuntana.
– Sopimus velvoittaa meitä harjoittelemaan ja tekemään vierailuja ja tutustumiskäyntejä alueelle kymmenen kertaa vuodessa, Virolainen kertoo.
Hälytysryhmään päästäkseen palokuntalaisen on käytävä pelastustoiminnan peruskurssi. Tämän jälkeen on mahdollista hakeutua lisäkoulutukseen muun muassa ensiapu-, ensivaste-, savusukellus- ja tieliikennepelastamisen kursseille.
– Täysi-ikäisyys vaaditaan. Viime vuona saimme riveihimme hälytysryhmään yhden uuden miehen, jolla oli taustaa palokuntatoiminnasta reilun kymmenen vuoden takaa, Nevalainen sanoo.
Harjoituksiin hälytysryhmäläisen tulisi osallistua vähintään 15 kertaa vuodessa. Harjoitustunteja kertyy vuodessa reilut sata.
– Harjoituspakkoa ei ole, mutta huomiota kiinnitetään, jos harjoituskerrat jäävät alle 15 vuodessa, Jokiniemi toteaa .
– Kun hälytysten, harjoitusten ja varallaolojen päälle tulee vielä kaikki muu toiminta eli kalustonhuollot, testit, kurssit, turvallisuusviestintä ynnä muut, niin aikaa tähän toimintaan kuluu. Vilkkaimpina vuosina tunteja kertyi yli tuhat, Nevalainen jatkaa.
Kesäisin jokaiselle hälytysryhmäläiselle lankea 5–6 varallaoloa, mikä tarkoittaa, että henkilö on kotona tai kodin läheisyydessä lähtövalmiina perjantai-illasta maanantaiaamuun.
– Joskus keikkoja voi olla vuorokaudessa monta, joskus ei yhtään. Ennätys taitaa olla 6–7 hälytystä yhden varallaolon aikana. Viime vuonna taisi kerran tulla neljässä tunnissa neljä hälytystä: kaksi tapaturmaa, liikenneonnettomuus ja virka-aputehtävä
Järvelän VPK:n synty oli tietyssä määrin sattuman ansiota. Kesällä 1947 syttyi tavaravaunu palamaan Järvelän aseman lähistöllä. Vaunu ohjattiin sivuraiteelle vesiviskurin alle.
Palopaikalla ollut Lahden palolaitoksen henkilökuntaan kuulunut Eino Koski ehdotti vapaapalokunnan perustamista Järvelään. Jos palokunta olisi järjestäytynyt, olisi toimintakin tehokkaampaa.
– Tänä päivänä ei ole suuria uhkakuvia. Meillä on hyvä kalusto, ja miehiäkin on ainakin toistaiseksi ollut riittävästi, vaikka toki lisää henkilöitä hälytysryhmään otetaan ilomielin. Mitään kuntotestejä ei vaadita savusukeltajia lukuun ottamatta, mutta toki hyvä peruskunnon taso on aina suotava. Normaali terveys ja motivaatio riittävät pitkälle, Leo Virolainen sanoo.
118
Järvelän VPK sai viime vuonna 118 hälytystehtävää.