Messilässä järjestetyssä vaalipaneelissa kuultiin, mitä ehdokkaat tekisivät Päijät-Hämeen hyväksi eduskunnassa.
Hollolan yrittäjät ry järjesti viime viikolla yrittäjille suunnatun vaalipaneelin, jossa seitsemän paikallista eduskuntavaaliehdokasta jakoi näkemyksiään yrittäjyyteen liittyviin kysymyksiin. Paneelissa keskustelemassa olivat Harri Pikkarainen (vas.), Marju Markkanen (sd.), Teemu Kinnari (kok.), Mira Nieminen (ps.), Petteri Redsven (liik.), Iida Hovi (kd.) ja Teemu Laine (vihr.).
Yrittäjien sosiaaliturvan riittävyys sekä YEL-teema herättivät soljuvaa keskustelua niin äänestäjissä kuin ehdokkaissa. Jokainen ehdokas oli samalla kannalla järjestelmän uudistustarpeesta, mutta varovaisia ratkaisujen suhteen.
Markkanen pohti ennemmin yrittäjien esittävän mallia tai tuovan ratkaisuja esille, jotta päättäjät voisivat niitä muutoksia tehdä.
Nieminen vertasi yrittäjien sosiaaliturvaa palkansaajien etuihin.
– Asema on haavoittuvainen, kun verrataan, minkälaisen skaalan työnantajalta saa jo työterveyshuollon palveluissa.
Redsvenistä sosiaaliturva tulisi yksinyrittäjillä saada yhdenvertaiseksi työntekijöiden kanssa. Myös Hovi painotti sosiaaliturvan työstämistä ensisijaisesti yksinyrittäjien kannalta.
– Ei heitä ole kukaan tuuraamassa, jos itse tai lapsi sairastuu.
Pikkarainen haluaisi yrityksen käynnistämisvaiheesta turvatumpaa ja liputti veronmaksulla saatavan olosuhteet, joilla luodaan menestyksen mahdollisuudet.
Mutta mitkä asiat kaipaavat ehdokkaista muutosta lainsäädännössä, jotta yrittämisen edellytykset Suomessa paranisivat entisestään?
Pikkaraisen mukaan ulkomaisen työvoiman palkkausta ja yrityksen perustamista tulisi helpottaa sekä yrityksen hallinnoimisen byrokratiaa purkaa.
– Tämän lienee jokainen havainnut paperisirkusta pyörittäessään, hän tuumaa.
Markkanen tarttui myös työperäisen maahanmuuton helpottamiseen sekä toivoisi pienyrittäjien neuvontaa ja opastusta enemmän.
– Tiedän yrittäjillä olevan aina pulaa ajasta. Siihen, että joutuu selvittämään monia asioita, menee todella paljon aikaa.
Byrokratia ja työllisyys puhuttivat Kinnaria.
– Ansiosidonnainen malli pitää muuttaa porrastetuksi. Työn vastaanottaminen tulee olla aina kannattavampaa kuin passiivisesti tukien varassa oleminen. Myös verotus on järkyttävä. Sitä alentamalla saataisiin kulutus lisääntymään ja sitä kautta rahaa valtion kassaan, hän sanoo.
Hovi nosti byrokratian esille ja kertoi puolueensa perehtyneen yrittäjyystilimalliin.
– Esitämme ratkaisukeinoksi Viron mallin yrittäjyystilijärjestelmää, jossa TE-toimisto palveluna hoitaa yrittäjän byrokratiapuolen. Yrittäjä voi oikeasti keskittyä työpanoksen antamiseen ja työn tekemiseen.
Nieminen puhui kouluttautumisesta ja työvoiman saamisesta yrittäjyyden työkaluina.
– Helpotusta siihen ensimmäisen palkallisen saamiseen ja ylipäätään oppisopimusmahdollisuuksiin.
Redsven korosti paikallista sopimista, jotta työmarkkinoita saadaan joustavammiksi.
– Lisäksi yrityksen tuloja tulisi verottaa vasta sen jälkeen, kun yritys on investoinut.
Laineen mielestä pienyrittäjien arvonlisäveron alarajaa tulisi korottaa ja byrokratiaa yleisesti keventää.
– Näillä saataisiin houkuteltua nuoria yrittämään. Tietenkin, kun haluamme tehdä hyvin asioita, se vaatii tietynlaista vastuuta ja säännöstelyä, mikä myös tuottaa byrokratiaa. Eikä se ole pelkästään huono asia. Verotuksessa vieroksun henkilökohtaisesti ajatusta, että ahkeruus liittyisi jotenkin korkeaan tulotasoon ja että progressio estäisi minua tekemästä lisätöitä. Nuoria tulisi kannustaa ohjautumaan sellaisille aloille tekemään työtä, missä kokee merkityksellisyyden tunnetta. On ihan sama, onko verotuksessa silloin muutaman prosentin heitto.
Ehdokkaat saivat lopuksi kertoa, minkä uuden asian puolesta he liputtaisivat Päijät-Hämeen hyväksi.
Laine hakisi ennaltaehkäisevän toiminnan alustaa, jolla pystyttäisiin puuttumaan nuorten päihdeongelmiin. Hovi haluaisi yhdessä luoda menestystarinan, miten työttömyyden aallonpohjalta noustaan ylös. Kinnari liputtaisi suomalaisen tuotestrategian ruokavientiohjelman jalkauttamista.
Markkanen toisi koulutuksen ketjuun yrittäjien helmiä eli yrittäjäkoulutus ja -asenne osaksi jokaista koulutusohjelmaa. Niemisen malli olisi joustavuus työvoimalle eli mahdollisuus erilaisiin työsiirtymiin toimialojen sekä yritysten välillä ja sisällä. Pikkarainen pyrkisi saamaan nuoria sosiaaliseen toimintaan kiinni työnteon kautta niin varhain kuin mahdollista. Redsven yhtenäistäisi työnantajan ja -tekijän kohtaamista ja pyrkisi tiputtamaan siinä havaittavia ongelmia.
7
paikallista eduskuntavaaliehdokasta kertoi poliittisia näkemyksiään.