Eduskuntavaaliehdokkaat pääsivät esittämään näkemyksiään niin asevelvollisuudesta kuin ilmastonmuutoksestakin.
Erkko-lukion opiskelijat tenttasivat eduskuntavaaliehdokkaita nuoria kiinnostavista aiheista järjestämässään vaalipaneelissa viime torstaina. Nuorten esittämät kysymykset herättivät vilkasta keskustelua, ja paneelin vetäjät saivat osallistujilta kiitosta jämäkästä otteestaan. Puheenjohtajapaneeleista tuttuja päälle huutamisia ei tässä keskustelussa nähty.
Nuorten tentattavina olivat Venla Avelin (vihr.), Santeri Ala-Röyskö (kesk.), Johanna Ekman (ps.), Teemu Kinnari (kok.), Elisa Lientola (vas.), Ville Melanen (kd.), Petteri Redsven (liik.) ja Vesa Teräs (sd.).
Tunnin aikana saatiin ehdokkailta näkemyksiä niin energia-, turvallisuus-, koulutus- kuin ilmastoasioistakin. Nuoria kiinnosti esimerkiksi ehdokkaiden kanta yleiseen asevelvollisuuteen.
Ville Melanen kertoi kannattavansa asiassa Suomen perinteistä linjaa.
– Suomessa on maanpuolustusvelvollisuus kaikilla täysi-ikäisillä tiettyyn ikään, oliko 65-vuotiaaksi, ja kun puolustusta ajatellaan kokonaisuutena, niin se asevelvollisuus on vain yksi osa tätä pakettia.
Teemu Kinnari kannatti koko ikäluokan kattavia kutsuntoja, mutta pitäisi naisten asepalveluksen jatkossakin vapaaehtoisena.
Vesa Teräs oli samoilla linjoilla Kinnarin kanssa.
– Koko ikäluokkaa koskeva kansalaispalvelus olisi varmasti hyvä jatkokehityssuunta. Asevelvollisuutta ei tarvitse kaikille siinä vaiheessa kuitenkaan määrätä. Pidetään kuitenkin puolustus uskottavalla tasolla, Teräs sanoi.
Elisa Lientola kannatti ainoana paneelin keskustelijoista tasaveroista asepalvelusta kaikille.
– Mutta samalla täytyy tehdä myös siviilipalveluksesta tasavertainen asepalveluksen kanssa. Sen kesto pitää olla sama kuin aseellisen palveluksen. Uskon, että naisilla on annettavissa Puolustusvoimille sellaista osaamista, mikä tekee järjestelmälle hyvää. Naisia täytyy saada myös sinne johtaville paikoille ja johtamaan puolustustamme.
Venla Avelin nosti esiin, että kriisiaikana yhteiskunnassa tarvitaan osaamista myös huoltovarmuuskriittisten toimintojen ylläpitämisessä.
– Ajattelen tätä kysymystä laajasti, että tällainen tasa-arvoinen kansalaisvelvollisuus olisi meille erittäin tervetullutta. Peruskriittisille toimialoille, oli se sitten energiahuoltoa, vesihuoltoa, koulutusta, ruokahuoltoa ja muuta, tarvitaan vapaaehtoisia kansalaisvelvoitettuja käsipareja kriisien aikana. Asevelvollisuuden lisäksi meillä on hyvin paljon yhteiskunnassa sellaisia kriittisiä tehtäviä joihin tarvitaan osaajia.
Johanna Ekman oli samaa mieltä Avelinin kanssa.
– En kannata koko väestölle asevelvollisuuspakkoa, mutta lyhyempi kansalaispalvelus, joka voisi olla varustautumispalvelus, olisi ihan järkevää.
Ehdokkailta löytyi myös keinoja siihen, miten Suomen pitäisi jatkossa toimia ilmastonmuutoksen suhteen. Venla Avelin korosti, että Suomen pitää ehdottomasti pitää kiinni kunnianhimoisista ilmastotavoitteistaan.
– Vuoden 2035 hiilineutraalisuustavoitteeseen tulee edetä selkeää polkua pitkin ja luopua fossiilisista polttoaineista. Erityisesti iso muutos tapahtuu systeemitasolla eli energiantuotannossamme. Meidän pitää pystyä tuottamaan suomalaisille puhdasta sähköä omavaraisesti.
Santeri Ala-Röyskö oli samoilla linjoilla.
– Ihan ensisijalla ovat puhtaat, uusiutuvat energiamuodot. Fossiilisista energianlähteistä on päästävä eroon, ja energian omavaraisuutta on lisättävä. Olkiluoto 3 tuottaa jo meille sähköä täydellä teholla, mikä on hyvä asia.
Johanna Ekman kohdistaisi huomion kotimaan sijasta Suomea suurempiin saastuttajamaihin.
– Panostaisin ensinnäkin kansainväliseen yhteistyöhön, eli millä me saisimme esimerkiksi Kiinaa ja Intiaa puhtaammaksi. Siellä on paljon isompi potentiaali, jos saisimme esimerkiksi kansainvälisiä sopimuksia aikaiseksi. Kiinnittäisin huomiota myös kuluttamiseen, tarvitsemmeko me kaikkea sitä pientä krääsää, mitä voi esimerkiksi Wishistä tilata, hän kysyi.
Teemu Kinnarin lääke ilmastonmuutokseen on tehdä Suomesta vihreän energian suurvalta.
– Ollaan menossa oikeaan suuntaan. Ilmastokeskusteluun liittyen metsäasiantuntijan ominaisuudessa sanon, että on pidettävä huoli siitä, että voimme päättää metsäasioistamme täällä itse, ja huolehtia samalla kestävästä luonnonvarastamme kestävällä tavalla. Meillä on siihen kaikki edellytykset.
Elisa Lientolan mukaan vasemmistoliiton ja vihreiden ilmastotavoitteet ovat suurelta osin yhteneväiset.
– Tavoitteissa pitää pysyä, koska ilmastonmuutos ei tunne rajoja. Ilmastonmuutoksesta selviävät voittajina ne, jotka käyvät edellä. Siitä on hyviä esimerkkejä muun muassa Lahden kaupunki, jonka hyvät asiat perustuvat siihen, että on tehty pitkäjänteisesti ympäristötekoja. Lisäisin vielä, että pelkkiin päästöihin puuttuminen ei riitä, vaan tarvitsee myös kasvattaa hiilinieluja. Ilmastonmuutoksen haasteen ratkaisemiseen liittyy myös koulutustaso, jotta meillä riittää osaajia, jotka pystyvät tuottamaan ratkaisuja haasteeseen.
Ville Melanen oli asiassa samaa mieltä Ekmanin kanssa.
– Minäkin ajattelen kysymystä globaalisti. Pitäisi vaikuttaa suuriin saastuttajamaihin. Suomi on tehnyt paljon ympäristönsuojelun eteen, eikä se vaikuta paljon kokonaisuuteen.
Petteri Redsven totesi ilmastonmuutoksen olevan tosiasia.
– Pitää kuitenkin muistaa, että tavoitteita voidaan joutua hieman siirtämään, koska ei voi liikaa kuristaa taloutta tai ajaa yrityksiä ja ihmisiä liian ahtaalle tässä taloustilanteessa, hän linjasi.
Vesa Teräs puolestaan muistutti, että edelläkävijyys ilmastontorjunnassa voi olla myös taloudellinen valttikortti.
– Energiantuotantoa on saatava siirrettyä uusiutuviin ja fossiilittomiin lähteisiin kuten esimerkiksi pienydinvoimaloihin, joilla voidaan tuottaa kaukolämpöä. Muita maita voimme auttaa viemällä teknologiaa. Hiilineutraalisuustavoitteemme vuonna 2035 parantaa vientiteollisuuden kilpailukykyä. Meille on hyvä tulonlähde ilmastonmuutoksen torjumisessa etulinjassa seisominen, Teräs sanoi.