Kolme korttelia kattavalle alueelle on suunniteltu muun muassa monikäyttöinen torialue, Hollola-talo, ravintola- ja liiketilaa sekä asutusta.
Viimeisin Hollolan kuntakeskustassa tapahtunut isompi muutos, jos McDonald’sin lakkauttamista viime vuoden lopulla ei lasketa, oli Prisman ovien aukeaminen vuonna 2017. Viisi vuotta myöhemmin, kesällä 2022, käynnistyi kuntakeskustan uuden kehityssuunnitelman teko. Se tähtää ydinkeskustan elinvoiman kasvattamiseen. Hankkeessa ovat mukana Hollolan kunta, Wasagroup oy, Muuan oy ja WSP Finland oy.
– Hanketta tehdään kolmessa eri vaiheessa, joista kehitysvaihe on nyt saatu valmiiksi, kertoo kunnanjohtaja Päivi Rahkonen.
Seuraavaksi hanke etenee kaavoitusvaiheeseen, mikäli kunnanvaltuusto niin päättää. Viimeisenä on toteutusvaihe, joka on mahdollista käynnistää jo ensi vuonna.
– Kärkivahvuudet mielestäni ovat laaja vuorovaikutus ja kokonaisvaltainen suunnitelma. Ei ole sellaisia isoja visioita, joita kukaan ei pysty toteuttamaan, vaan nämä uudistukset todella ovat mahdollisia, Rahkonen kuvaa 50 miljoonan euron hanketta.
– Sillä mitä tehdään on oltava toteutuksen edellytykset, jatkaa hankejohtaja Tommi Heikkinen Wasagroupilta.
Kehityshankkeen suunnitelmissa on otettu huomioon kuntalaisten tarpeet ja toiveet, joita kerättiin kyselyllä hankkeen alussa.
– Erityisesti haluaisin nostaa esiin ikäihmiset ja nuoret, joiden tarpeista saimme kyselyn kautta oikein hyvän kuvan ja osasimme ottaa ne huomioon suunnittelussa, kertoo arkkitehti Olli Metso Muuanilta.
Lopullisessa pohjassa uudistukset kohdentuvat kolmen korttelin alueelle kunnanviraston ympärille. Vanhan virastotalon kohtalo ratkeaa mahdollisessa kaavoitusvaiheessa.
– Olemassa oleva keskusta tarjoaa nykyisellään jo toiminnallista sisältöä, jota täydentämään tämä kokonaisuus tulee. Yhdessä nykyiset ja tulevat toiminnot luovat enemmän keskustamaista ympäristöä, ja suunnittelutyö jatkuu toteutukseen saakka, Metso avaa.
Torialueeseen on panostettu, ja suunnitelman toteutuessa tapahtumajärjestäminen tulee sen ansiosta mahdollistumaan aiempaa paremmilla edellytyksillä.
– On haettu elävyyttä katutasoon ja kivijalkaan. On esiintymislavaa sekä yleiset wc-tilat.
Jokaiseen kolmeen kortteliin on suunniteltu asuintilaa, yksi niistä keskittyy palveluasumiseen. Asuntojen tarkkaa yhteismäärää ei vielä tiedetä, mutta Metson arviot pyörivät 200–300 asunnon välillä.
Työnimellä Hollola-talo kulkeva rakennus nousisi näillä tiedoilla entisen Sporttimaken korttelin kohdalle. Sitä kuvataan kuntalaisten yhteiseksi olohuoneeksi.
– Se on suunnitelman kruununjalokivi, johon sijoittuu asumista, nuorisotiloja, monitoimisali, kivijalkaliiketilaa ja kunnan hallinnollisia tiloja. Ulkotilojen viihtyisyyteen kiinnitetään erityistä huomiota muun muassa oleskelupaikkojen ja istutusten avulla. Myös esteettömyys huomioidaan kaikessa suunnittelussa, Metso kertoo.
Rahkonen nostaa esille Hollola-talon huipulle suunnitellun näköalasaunan, jonka on tarkoitus tulla yleisesti varattavaksi. Hollola-talon karkea osuus budjetista on 18 miljoonaa euroa.
– Itseäni kutkuttaa, kun saadaan tätä etenemään. Hollola tulee näyttämään esimerkkiä monelle muulle kunnalle Suomessa, Metso innostuu.
50
miljoonaa euroa on hankkeen kokonaiskustannus.