Aurinkovuoren koululla keskusteltiin torstai-iltana kouluruuasta.
Aurinkovuoren koululla käsiteltiin viime viikon torstaina koululaisten ruokailun kehittämistä Kouluruokailu – kulua vai tuloa -tilaisuudessa. Yksi keskeinen tapahtuman puheenaihe oli Asikkalassa vuoden alusta käyttöön otettu kaikille oppilaille maksuton hedelmä- ja juuresvälipala.
Välipala on otettu lämpimästi vastaan Asikkalan kouluissa.
– Se on ihan jees, koska välipala antaa energiaa päivään, kertoi Juho 3A-luokalta tapahtumassa näytetyllä videolla.
Omena on Juhon lempparivälipala.
– Se on vaan hyvää.
Juhon luokka syö välipalaa ensimmäisen välitunnin alussa, mutta välipalan ajankohta vaihtelee laidasta laitaan eri ikäryhmien ja päivien välillä tarpeen mukaan.
Hyvää palautetta on tullut oppilaiden vanhemmilta asti.
– Vanhemmilta tulee harvoin palautetta, mutta tästä välipalasta on tullut paljon palautetta ja kaikki positiivista. Joku on ohimennen maininnut, että pitää muistaa perjantaina tarkistaa reppu ja ottaa banaanit pois, etteivät ne ole siellä vielä maanantaina, Asikkalan kunnan tukipalvelupäällikkö Minna Pettinen nauratti yleisöä.
Aurinkovuoren koululla on ehditty kerätä kokemuksia välipaloista jo jonkin aikaa.
– Aurinkovuoren koululla välipaloista on jo pitkät kokemukset, mutta varsinaisesti lähdimme tähän välipalahankkeeseen toissa vuonna tekemään pieniä kokeiluja. Aloitimme ensiksi Aurinkovuoren koululla. Teimme kokeiluja voileipävälipalasta, hedelmävälipaloista, aamupalasta ja eri kombinaatioilla. Näistä kaikista kokeiluista opimme, että mikä on hyvää, mutta kaikkein eniten opimme, että mikä ei toimi, Pettinen kertoi.
Kunnanjohtaja Rinna Ikola-Norrbacka piti tilaisuuden avauspuheen.
– Tämä aihe on itselleni ollut aina tärkeä. Vanhempana haluaisin pitää kiinni siitä, että meillä on maksuton kouluruoka. Sosiaalinen tausta ei tule siinä näkyviin, kaikki voivat sen käydä syömässä. Ei tarvitse anoa keneltäkään, että hei, meillä on nyt perheessä tällainen sosiaalinen tilanne, voinko saada maksuttomasti kouluruuan. Se on kaikille maksuton, jolloin ei tule jakautumista ihmisten taustojen mukaan.
Kunnanjohtaja peräänkuulutti kouluruuan maittavuuden tärkeyttä ja vanhempien vastuuta asennekasvatuksessa.
– Meidän asenteemme siirtyvät lapsiin. Miten me lähdemme esimerkiksi mukaan lasten kouluruokanarinoihin. Me voimme heitä kuunnella, mutta tärkeää on se, että voimme myös kyseenalaistaa lapsia. Lasta ei saa pakottaa syömään, mutta lasta voi ja pitää ohjata aikuisena siihen, että hän syö sen kouluruuan, josta me kaikki vanhemmat verovaroina maksamme.
Koulujen välipalakäytännöt vaihtelevat paljon. Vain 25 prosenttia kunnista tarjoaa suositusten mukaisen maksuttoman välipalan, kun koulun oppitunnit jatkuvat pidempään kuin kolme tuntia koululounaan jälkeen.
– Välipaloille on selkeä tarve erityisesti pidempinä koulupäivinä. Niiden etuna on nähty oppimisen tukeminen, terveyden edistäminen sekä kouluviihtyvyyden ja yhteisöllisyyden parantuminen. Suositusten mukaisesti toteutetut aamu- tai välipalat ovat erityisen tärkeitä heikoimmassa asemassa oleville lapsille ja nuorille, kertoo kouluruokakoordinaattori Virpi Kulomaa maa- ja metsätalousministeriöstä ministeriön tiedotteessa.
Päijät-Hämeessä yli kolmasosa yläkouluikäisistä jättää päivittäisen kouluaterian syömättä. Kouluateria korvataankin usein esimerkiksi napostelutyyppisellä syömisellä, mikä voi näkyä ylipainon lisääntymisenä.
– Päijät-Hämeessä lasten ja nuorten lihavuuden yleisyys on keskimäärin samalla tasolla kuin koko maassa eli joka neljäs poika ja lähes joka viides tyttö on ylipainoinen tai lihava. Koulun välipalatarjonta on yksi keino tukea terveyttä edistäviä ruokatottumuksia, ja lisäksi tarvitaan eri toimijoiden yhteistyötä lasten ja nuorten myönteisen ruoka- ja kehosuhteen vahvistamiseksi, kertoo laillistettu ravitsemusterapeutti Anna Päätalo Päijät-Hämeen hyvinvointialueen ravitsemusyksiköstä.
Maa- ja metsätalousministeriö julkaisi viime joulukuussa Kouluruokaohjelman, joka sisältää 26 ehdotusta suomalaisen kouluruokailun kehittämiseksi ja uudistamiseksi. Asikkalassa käytössä oleva maksuton kouluvälipala on yksi konkreettinen esimerkki toimista, joita Kouluruokaohjelmalla halutaan edistää.
Välipalakäytäntöjen edistämisen lisäksi Kouluruokaohjelmassa on listattu kehittämisehdotuksiksi muun muassa kasvisruokien tarjoamisen lisääminen, ruokakasvatusyhteistyön parantaminen sekä oppilaiden ja opiskelijoiden kuulemisen merkityksen korostaminen kouluruokailun suunnittelussa ja kehittämisessä.
Tilaisuuden järjestelyistä vastasivat yhteistyössä maa- ja metsätalousministeriö, Päijät-Hämeen hyvinvointialue ja Asikkalan kunta.