Hollolan kunnanvaltuusto hyväksyi keskustakortteleiden kehittämissuunnitelman, vaikka osa valtuutetuista piti vuokra-asuntojen rakentamista riskinä kunnalle.
Hollolan kunnanvaltuuston maanantainen kokous alkoi juhlavasti, kun keskustan valtuutettu Kati Pölöselle luovutettiin tasavallan presidentin itsenäisyyspäivänä myöntämä Suomen valkoisen ruusun ritarikunnan ensimmäisen luokan mitali kultaristein.
Heti perään valtuuston ensimmäinen varapuheenjohtaja Hannu Heikkilä sai valtuuston ja kunnan puolesta kunniatehtävän kukittaa vaaleissa läpimenneet hollolalaiset kansanedustajat Teemu Kinnarin (kok.) ja Jari Ronkaisen (ps.).
Valtuusto valitsi kunnanhallitukseen 11 jäsentä sekä jokaiselle henkilökohtaisen varajäsenen toimikaudeksi 1.6.2023–31.5.2025. Muutoin jäsenet ja varajäsenet pysyivät ennallaan, mutta eduskuntaan valitun Teemu Kinnarin tilalle valittiin hämeenkoskelainen Mika Lampola (kok). Lampola valittiin myös kunnanhallituksen puheenjohtajaksi. Ensimmäiseksi varapuheenjohtajaksi valittiin niin ikään hämeenkoskelainen Aki Markkola (ps.).
Kunnanhallituksen muut jäsenet ovat: Hannu Siljander (ps.), Satu Segersven (ps.), Helena Maattola (kok.), Minna Halme (kok.), Toini Louekoski-Huttunen (sd.), Jarkko Niemi (sd.), Kati Pölönen (kesk.), Kristian Saarnio (kesk.) ja Teemu Laine (vihr.).
Hollolan kunnanvaltuusto joutui maanantaina käsittelemään uudelleen uimahalli-monitoimihallin kaavamuutoksen. Valtuusto päätti asiasta jo joulukuussa mutta sortui tuolloin muotovirheeseen.
Kati Pölönen esitti Harri Vinnamon (kesk.) ensin kannattamana, että uimahalli-monitoimihallia koskeva kaava palautetaan jatkovalmisteluun siten, että SR1-suojelumerkintä poistetaan.
Pölösen vastaesitys sai perussuomalaisten Hannu Siljanderin moitteet.
– Vaikka Kati sinut äsken palkittiinkin tästä asiasta, niin enempää ei voi tehdä yhden asian eteen kuin olet tämän uimahalliasian kohdalla tehnyt. Me olemme kaikki saaneet vastauksen siihen, ketkä olivat paikalla, että ely-keskus, Museovirasto antoi meille ohjeet, miten pitää tehdä. Meidän viranhaltijamme ovat tehneet ohjeiden mukaisesti. Tätä asiaa olet nyt, Kati, jumputtanut niin paljon, että joskus tuntuu, että yksi ihminen voi haastaa, tehdä näitä asioita varsin hankalaksi. Selkeä asia, mikä pitäisi edetä, niin olet tehnyt kaikkesi, ettei tämä homma onnistuisi, Siljander ryöpytti.
Pölönen totesi, että valtuutettuna on hänen velvollisuutensa olla huolissaan kaavapäätöksestä, jonka hän näkee taloudellisena riskinä.
– Ei kaikissa kunnissa ole edetty niin, että mennään museoviraston tahdon mukaisesti, Pölönen totesi.
Seuranneessa äänestyksessä kaavamuutos hyväksyttiin äänin 39–4. Pölönen jätti päätökseen eriävän mielipiteensä. Uudessa asemakaavassa uimahalli saa suojelumerkinnän ja pohjoispuolelleen 2 000 neliön laajennusvarauksen. Uimahalli on tarkoitus saneerata perusteellisesti vuosina 2024–2026.
Keskustelua valtuustossa herätti myös keskustakortteleiden kehittämissuunnitelma, jossa nykyisen kunnanviraston paikalle on tarkoitus rakentaa kymmenkerroksinen Hollola-talo. Kaikkiaan 50 miljoonan euron suunnitelmaan sisältyy kaksi muutakin kerrostalokorttelia.
Ei kaikissa kunnissa ole edetty niin, että mennään museoviraston tahdon mukaisesti.
Kati Pölönen
Keskustakortteleiden kehittäjäkumppanina on Wasa Group -yhtiö, jolla on suunnitteluvaraus kolmeksi vuodeksi. Kunnan on tarkoitus tulla Hollola-taloon vuokralaiseksi. Taloon tulee asumista, nuorisotiloja, monitoimisali, kivijalkaliiketilaa ja hallinnollisia tiloja.
Pasi Pasanen (kok.) oli sitä mieltä, että kunnan vuokra-asuntojen sijasta tornitaloon voisi sijoittaa omistusasuntoja.
– Onko kunta valmistautunut tukemaan asumista näissä taloissa kompensoimalla vuokratasoa omaksi tappiokseen? Mielestäni keskeisellä paikalla olisi kysyntää myös omistusasumiselle ja paikka olisi erittäin houkutteleva. Kunnalla tulisi olla mahdollisuus muuttaa tornitalon toteutus siten, että kunnanviraston osuus on kunnan omaisuutta ja asuinrakennus osio on yksityisen rakennuttajan toteuttama asunto-osakeyhtiö, Pasanen totesi, mutta ei tehnyt varsinaista vastaesitystä päätökseen.
Vihreiden Kristiina Vanhala-Selin oli tyytyväinen siihen, että suunnitelma toteutuessaan elävöittää elähtänyttä kuntakeskusta.
– Saamme Hollola-talon, nuorisotilat, Hollola-salin useammalla sadalla katsojalla ja ikääntyville mahdollisesti palveluasumista ja kaikenikäisille mahdollisesti luksusasumista. Saamme viihtyisän kekustan, ja torille on suunnitteilla kaikenlaista esiintymislavasta ja muista rakenteista, hän totesi.
Pasasen tavoin hän kuitenkin kritisoi kunnalle tornitalon vuokra-asunnoista koituvaa riskiä.
Keskustan Juha Rehula pohdiskeli ja toivoi, että valtuusto osaisi tehdä kuntakeskuksen kehittämisessä oikeanlaisia päätöksiä, jotka kantaisivat vähintään yhden sukupolven yli.
– Olen ollut koko hankkeen ajan huolissani muutamasta asiasta, yhdestä erityisesti. Me ollaan maalla. Ja kun me ollaan maalla, se tarkoittaa sitä, että me tykätään omista autoistamme ja me tykätään liikkua. Kyllä kaavoituksenkin yhteydessä pitää vielä erityisesti pohtia sitä, että miten tämä liikennöinti järjestetään. Meidän maalaisten pitää päästä autolla mahdollisimman lähelle, Rehula muistutti.
Puheenvuorojen jälkeen valtuusto hyväksyi suunnitelman yksimielisesti.
Valtuutettujen kielenkannat pääsivät jälleen irti, kun päätettäväksi tuli 50 000 euron lisämääräraha seurantalojen ja muiden vastaavien yleishyödyllisessä käytössä olevien tilojen lämmityskuluavustuksiin. Esitys perustui Pia Salon (ps.) tekemään ja 37 valtuutetun allekirjoittamaan valtuustoaloitteeseen.
Valtuuston päätettäväksi tulleen asian valmistelu sai usealta valtuutetulta kritiikkiä, ja usea valtuutettu ehti keskustelun kuluessa ilmaista, etteivät ole oikein selvillä, mitä oikeastaan ollaan päättämässä.
Muun muassa avustuksen hakukriteerit ja se, ketkä kaikki ovat lopulta oikeutettuja hakemaan avustusta, herättivät ihmetystä. Alkuperäisessä aloitteessa puhuttiin yhdistysten hallinnoimista yleishyödyllisistä tiloista, mikä olisi sulkenut esimerkiksi kiinteistöosakeyhtiönä toimivan Hämeenkosken Seuralan avustuksen ulkopuolelle.
Hallinto- ja talousjohtaja Turkka Rantanen kuitenkin selvensi, että avustukset on tarkoitus myöntää yhteisöavustuksina, jolloin myös osakeyhtiöt voivat niitä saada.
Kristillisten Pasi Pälsi epäili valmistelun jääneen puutteelliseksi, kun valmistelijat ovat ajatelleet asian menevän valtuustossa automaattisesti läpi.
– Vähän sellainen ajatus tuli, että kun tämän [aloitteen] on 37 valtuutettua allekirjoittanut, niin valmistelu on ollut sellaista, että sitä ei ruveta tarkemmin tässä katsomaan, kun se menee valtuustossa joka tapauksessa läpi, Pälsi totesi.
Hän totesi myös, että avustuksen myöntämisperusteet jäävät päätösesityksissä täysin epäselviksi. Samaa mieltä olivat myös Juha Rehula ja Markku Pulkkanen (kok.).
Pälsi esittikin Pulkkasen kannattamana, että kunnanhallituksen esitys hylätään. Miikka Lönnqvist (sd.) esitti Pasi Jalosen (kok.) kannattamana, että asia palautetaan valmisteluun.
Ensimmäisessä äänestyksessä Lönnqvistin ehdotus hävisi äänin 28–15, joten asian käsittelyä jatkettiin. Toisessa äänestyksessä Pälsin ehdotus hävisi äänin 38–5, ja 50 000 euron muutos budjettiin tuli hyväksytyksi.
Kokouksen lopulla jätettiin tukku valtuustoaloitteita. Pia Salo esitti, että kunta selvittäisi oman lukion perustamisen mahdollisuudet ja vaikuttavuudet. Kari Aaltonen (ps.) esitti neljä aloitetta. Ensimmäisessä hän kysyi, kuinka varmistetaan se, että koulujen tilat ovat ehjiä ja turvallisia. Perusteluissaan hän viittasi koulujen wc-tilojen rikkinäisiin lukkoihin. Hän esitti myös, että tytöille ja pojille varataan omat wc-tilansa.
Toisessa aloitteessaan Aaltonen esitti, että kouluissa oppikirjojen tulee olla kaikkien oppilaiden saatavilla. Kolmannessa aloitteessaan, hän esitti, että kouluille tehdään ohjeet translain muutoksesta. Aaltosen huolena oli muun muassa uimahallin pukutilojen käyttö. Neljännessä aloitteessaan Aaltonen esitti, että koululaisilla, jotka eivät halua osallistua mahdolliseen sateenkaarityöpajaan, tulee olla vaihtoehtoinen kurssi.
– Esitän, että koulutusvaihtoehtona tulee olla päihteiden haitoista ja liikunnan tärkeydestä kertova työpaja, Aaltonen sanoi.
Lasse Peltonen (sd.) teki aloitteen Tervatien liikenneturvallisuuden parantamiseksi. Kapealla väylällä kohtaavat autot joutuvat väistämään kävelytien puolelle.
Kristiina Vanhala-Selin teki aloitteen kunnan osatyökykyisten huomioimisesta ja työllistämisestä muuttuneen lain johdosta ja palkkatuen käyttämisestä työllisyyden kuntakokeilun alentuneesti työkykyiselle ja epäedullisessa asemassa olevien työttömien työnhakijoiden työllistämisen edistämiseksi.
Satu Segersven teki aloitteen, että kunnassa selvitetään mahdollisuus luottamuspaikkojen jakamiseen ilman sukupuolikiintiöitä niin, siihen vaikuttavat lait eivät kuitenkaan vaarantuisi.
Miikka Lönnqvist esitti, että nuorisovaltuustolle annetaan läsnäolo- ja puheoikeuden lisäksi suora aloiteoikeus kunnanvaltuustoon.