Kunta on sitoutunut Hinku-ohjelmassa vähentämään kasvihuonepäästöjään 80 prosentilla vuoden 2007 tasosta vuoteen 2030 mennessä.
Kärkölän kunnanvaltuusto sai maanantaina tiedokseen kunnan Hinku-toimenpideohjelman 2023. Hinku-ohjelmaan sitoutuneet kunnat tavoittelevat vuoteen 2030 mennessä 80 prosentin vähennystä kasvihuonekaasupäästöihin verrattuna vuoden 2007 tasoon. Mukana on yli 80 Hinku-kuntaa ja viisi -maakuntaa. Kärkölä lähti mukaan valtuuston päätöksellä marraskuussa 2019.
– Hinku-kunnan tulee ottaa päätöksenteossaan huomioon kasvihuonepäästönäkökulma. Vuosittain tulee hyväksyä päästöjä vähentäviä toimenpiteitä ja tuoda niitä myös tiedoksi henkilöstölle, kuntalaisille ja valtuustolle, ympäristösihteeri Riitta Hyytiäinen kertoi.
Kärkölässä kaikki toimenpiteet on koottu yksiin kansiin.
– Siihen on kerätty vuodesta 2020 lähtien kaikki pienetkin asiat Hinku-asiaan liittyen. Tavoite ei ehkä Kärkölässä ole edennyt sillä tavalla kuin on toivottu, mutta kunnan kokonaispäästöt ovat vähentyneet 29 prosenttia vuoden 2007 tasosta, Hyytiäinen sanoi.
Hänen mukaansa Kärkölä ei nykyisellä vauhdilla pääse vuoden 2030 tavoitteeseen.
– Lähtökohta Kärkölässä on silloin 2007 ollut reilu 60 kilotonnia hiilidioksidia, ja tavoite olisi reilu 12 kilotonnia, johon silloin 2030 pitäisi päästä. Metsien hiilinielu on Kärkölässä pieni. Tavoite on Kärkölässä kaukana. Suunnitelmaan on koottu toimenpiteitä, mutta ne ovat aika pieniä suhteessa kokonaistavoitteeseen, Hyytiäinen arvioi.
Tuulivoima lasketaan Hinku-ohjelmassa hiilidioksidipäästöjä kompensoivaksi energialähteeksi, mutta aurinkovoimaloita ei. Merkittävä vaikutus Kärkölässä sen sijaan on rakennettavalla siirtoviemärillä, joka lasketaan ilmastoteoksi.
– Tälle vuodelle on otettu myös tuulivoimaselvitys, johon valtio on antanut rahaa, Hyytiäinen muistutti.
Perussuomalaisten Jukka Tammelin uteli, onko vuoden 2030 tavoite Kärkölän osalta missään mielessä realistinen.
– Huonolta näyttää, kun tavoitteesta puuttuu vielä niin paljon, Hyytiäinen vastasi ykskantaan.
Pormestari Markku Koskinen kertoi puolestaan pitäneensä tavoitetta mahdollisena siinä vaiheessa, kun Kärkölä liittyi mukaan Hinku-verkostoon.
– Sitten tuli välillä epäusko, että tämä ei ole millään tavalla mahdollinen. Tuulivoiman ja aurinkovoiman avulla kuvittelisin, jos saisimme myllyjä pyörimään ennen vuotta 2030, niin tavoite olisi käytännössä mahdollinen. Sehän on sitten kuntalaisista kiinni, että rakennetaanko me tuulivoimaa vai ei. Jos Kärkölässä päädytään siihen, että tänne ei rakenneta tuulivoimaa, niin näen itsekin, että tuo tavoite on mahdoton, Koskinen sanoi.
Hänellekin oli yllätys, että aurinkovoimalla tuotettavaa sähkö ei Hinku-ohjelmassa kompensoi hiilidioksidipäästöjä.
Santeri Nousjoki (kok.) totesi, että iso osa Kärkölän hiilidioksidipäästöistä tulee lähteistä, joihin kuntaorganisaatio ei pysty suoraan vaikuttamaan. Näitä ovat esimerkiksi liikenne ja maataloustuotanto. Nousjoki tiedusteli myös, onko kunnalla omistamiensa pelto- ja metsämaiden käyttöön toimenpidesuunnitelmaa Hinku-ohjelmaan liittyen, ja miten Keskuspuistossa tehdyt hakkuut tai muuten alueen kehittäminen mahdollisesti vaikuttavat ilmastotavoitteeseen.
– Keskuspuisto sinänsä on niin pieni, että vaikka sieltä on puustoa kaadettu, kokonaispäästöissä sen osuus ei ole merkittävä, Riitta Hyytiäinen totesi.
Hän totesi myös, että kunnan virkakoneistossa on havaittu metsäasioiden olevan kunnan osalta aikalailla lapsenkengissä.
– Tulisi laatia jokin metsästrategia tai -suunnitelma, jossa myös päästöasiat huomioidaan.
Pormestari Koskinen kertoi, että varsinkin viime valtuustokaudella Kärkölässä kaadettiin suhteellisen paljon puustoa kunnan mailta.
– Pääasiallinen syy on ollut turvallisuus. Siellä on ollut vanhoja kuusikoita asuntojen ja asuntoalueiden lähellä, ja on vähän pelätty, että toistuu onnettomuus, joka on ainakin kerran aikaisemmin tapahtunut, että kaatui iso vanha kuusi asuintalon päälle, Koskinen kertoi.
Metsää on jouduttu hakkaamaan myös hyönteistuhojen takia.
– Tietysti kunnalla on myöskin ollut tarve huomioida virkistyskäyttö omilla maillaan. Sitä on huomioitu varsinkin Huovilan ympäristössä.
Koskinen nosti esiin myös GRK:n ja kunnan yhteistyönä tekemän metsityksen, jossa joutomaata pyritty saamaan metsänkasvatukseen ja edelleen hiilensidontaan mukaan.
Kunnanvaltuusto myönsi Jani Kuroselle eron valtuuston ja kunnanhallituksen jäsenyydestä paikkakunnalta muuton vuoksi. Valtuuston puheenjohtaja kutsui Kärkölä-ryhmän ensimmäisen varavaltuutetun Heikki Syrjän kunnanvaltuuston jäseneksi. Kurosen tilalle kunnanhallitukseen valtuusto valitsi Toni Alanderin (kär.).
Kokouksen lopulla jätettiin useampia valtuustoaloitteita.
Kärkölä-ryhmä esitti, että Kärkölän koulutoimi laatisi selvityksen vaihtoehdosta järjestää itse omana toimintanaan vaativan tuen esi- ja perusopetusta sekä erityisen vaativan tuen esi- ja perusopetusta.
Toisessa aloitteessaan Kärkölä-ryhmä esitti tiiviin, printattavan kuntaesitteen laatimista kunnan nettisivuille. Kolmannessa aloitteessaan Kärkölä-ryhmä toivoo kunnan selvittävän paikallisten rakennusalanyrittäjien kanssa, millä edellytyksillä Kärkölään saataisiin rivitalouudistuotantoa.
Kauko Issakainen (sit.) esitti aloitteessaan, että yli 65-vuotiaat eläkeläiset pääsisivät kaksi kertaa kuukaudessa koulukyydeillä uimahallille. Toisessa aloitteessaan Issakainen ehdotti katujen kastelemista hiekanpoiston yhteydessä pölyhaittojen vähentämiseksi.
Sirpa Kinnari (sit.) jätti Lappilan eläkkeensaajien kuntalaisaloitteen, jossa toivotaan maksutonta tai nykyistä halvempaa uimahalliin pääsyä yli 70-vuotiaille kuntalaisille. Tällä hetkellä yli 75-vuotiaat kärköläläiset pääsevät maksutta uimahalliin.
Kokoomuksen valtuustoryhmä jätti aloitteen Sampolan teollisuusalueen ja Kantatie 54:n risteysalueen kehittämiseksi. Aloitteen mukaan paras vaihtoehto turvallisuuden lisäämiseksi olisi rakentaa alueelle kiihdytys- ja ryhmittymiskaistat.