Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Loukkaantumisten kautta maajoukkuetaipaleelle

Orimattilan judoseuran kasvatti asuu ja harjoittelee Helsingissä osana maajoukkuetta.

Orimattilan judoseuran 24-vuotias kasvatti Thomas Rönkkö on otellut jo vuoden miesten maajoukkueessa. Sittemmin helsinkiläistynyt orimattilalainen aloitti judon 6-vuotiaana kolme vuotta vanhemman isoveljen vaikutuksesta.

– Asuimme lapsuudessa Vantaalla, jossa isoveli aloitti judon. Kun sitten muutimme Orimattilaan, löytyi sieltä paikallinen judoseura. Isoveli vei minut ja kaksoisveljeni harjoituksiin, ja aloimme myös harrastamaan, Rönkkö muistelee.

Rönkön perhe on Orimattilassa tunnettu aktiivisista judokoistaan, sillä harrastavien perheenjäsenten lisäksi perheen isä Tero Rönkkö on seuran pitkäaikainen puheenjohtaja.

– Isällä oli taustaa jo poliisin ammatista. Olisiko hänellä ollut keltainen vyö silloin, kun hän aloitti meidän kanssa käymään harjoituksissa, Thomas Rönkkö muistelee.

Judo on Rönkölle elämäntapa, ja tavoitteellisesta tekemisestä kertoo se, että Rönkkö valittiin vuoden 2022 alussa aikuisten maajoukkueeseen. Nykyisin hän treenaa Helsingissä edustaen Orimattilan judoseuraa. Harjoituspaikkana toimii Mäkelänrinteen Urhea-halli.

– Ei maajoukkueessa harjoittelu niin paljoa eroa aiemmasta arjestani. Treenaamme samassa paikassa, missä useat muutkin maajoukkueet.

Treenimäärät ja viikkorakenne ovat pysyneet Rönköllä pitkälti samanlaisina kuin kaksi viimeisintä vuotta U23-ikäluokassa.

– Aikalailla kaksi treeniä on päivässä, ne ovat noin kahden tunnin mittaisia. Viikossa on yksi lepopäivä ja yksi kevyempi päivä, jossa on vain yksi treeni. Vapaa-aikaakin jää ihan riittävästi.

Selkein muutos on valmennustiimin laajeneminen, kun maajoukkuevalmentaja on astunut kehiin, tai tässä tapauksessa tatamille.

– Pääosin noudatan maajoukkuevalmentajan suunnitelmaa, mutta esimerkiksi punttitreenissä tai vastaavassa seuravalmentaja on mukana ja muokkaa tarvittaessa ohjelmaa, Rönkkö avaa.

Loukkaantumiset ovat hidastaneet urheilijan matkaa toisinaan voimakkaastikin, mutta nyt tilanne alkaa niiden suhteen tasaantua.

– On harmillista, että olen ollut erittäin paljon loukkaantuneena. Tällä hetkellä olen jo melkein täydessä kunnossa, ihan vähän vaivaa vielä solisluu. Mutta kyllä tästä selvitään ja tästä vaan jatkamaan kunnon treeniä.

Judon merkitys hänelle onkin kiistaton – lähes kaikki judokan elämässä liittyy jollain lailla lajiin.

– En pystyisi elämään ilman judoa.

Rönkkö uskoo olevansa judon kanssa tekemisissä tulevaisuudessa vielä pitkään. Kun maajoukkueura aikanaan päättyy, haluaa hän jatkaa säännöllistä harjoittelua.

– Yritän pitää judon elämässä. Etenkin harrastuksena, mutta ei se valmentaminenkaan poissuljettua ole.