Nastolan sote-keskuksen tilanne selvinnee keväällä

Seija Parkkinen (pitää mikrofonia) esitti huolensa vanhusten päivätoiminnan riittävyydestä. "Millä lailla kaupunki vastaa avoimen päivätoiminnan päättymisen jälkeen ikääntyneiden ennaltaehkäisevään toimintaan, eli kuntosalitoimintaan ja ryhmäytymiseen, jossa he kävivät aika aktiivisesti Linnunlaulussa." Antti Hartikainen

Antti Hartikainen

Nastolan tulevaisuutta pohdittiin viime torstaina entisessä valtuustosalissa. Paikalle oli saapunut tuvan täydeltä väkeä esittämään kysymyksiä ja kuuntelemaan päättäjiä muun muassa yhtenäiskoulun ja uuden sote-keskuksen tuoreimmista käänteistä.

– Kyllä se Nastolan sote-keskus on valmisteluissa olemassa. Se on sosiaali- ja terveyskeskus, eli samasta paikasta pitäisi saada sekä sosiaalipuolen että terveyspuolen palvelut, Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymän hallituksen puheenjohtaja Kari Lempinen (sd.) vakuutteli.

– Siitä on nyt valmistelut menossa rakennuspäätöksen ja lupien osalta. Se on tulossa päätöksentekoon toivottavasti kevään aikana, kun hallitus tekee muutostalousarvion.

Lempisen mukaan sote-keskusta kaavaillaan Rakokiveen.

– Tämän hetken tilanteen mukaan toteutus voi olla 2022–2023.

Tilaisuudessa esitettiin myös huolta tulevien palveluiden kattavuudesta ja laadusta.

– Meillä on paras hammashoito Nastolassa. Kaikki ovat olleet tyytyväisiä Nastolan terveyskeskuksen palveluihin. Eikö näin ole, kysyttiin.

Yleisö nyökkäili runsaiden taputusten saattelemana. Lahden kaupunginvaltuutettu Jouni Kaikkonen (vihr.) toppuutteli pelkoja.

– Nastolaan tulee laajan palvelun sote-keskus, johon kuuluu myös hammashoito. Ei näitä ole kukaan viemässä minnekään.

Yhtenäiskoulun rakentaminen ja mahdolliset Kirkonkylän ja Kukkasen koulujen väistötilat nousivat puheenvuoroissa esille.

– Yhtenäiskouluajatus on ihan hyvä. Kirkonkylän ja Kukkasen koulujen yhdistäminen esimerkiksi nykyisen terveyskeskuksen paikalle on ok. Väistötiloina ei mielestäni pitäisi käyttää Nastopolia, koska se aiheuttaa suunnattomasti kuljetuksia ja vaikeuksia varsinkin pienemmille lapsille ja heidän perheilleen, Reijo Malmioja punnitsi aihetta.

– Olen ymmärtänyt, että ainakin Kirkonkylän koulun henkilökunta, vanhemmat ja terveydenhoito ovat sitä mieltä, että koulua voi käydä aivan hyvin. Ei kannata lähteä väistötiloihin, kun väistötilana on oma koulu.

Sivistysjohtaja Tiina Granqvistin mukaan asiasta ei ole vielä tehty päätöksiä.

– Välttämättä kummankaan koulun ei tarvitse väistää, jos yhtenäiskoulu rakennetaan terveyskeskuksen tontille.

Tämä kuitenkin edellyttää sitä, että koulujen sisäilmantilanne on riittävän hyvä.

Nuorten syrjäytymisen ehkäisyn riittävyys huolestutti kaupunginvaltuutettu Marju Markkasta (sd.).

– Meillä on Suomessa hirvittävän paljon ihmisiä, jotka voivat todella hyvin. Meillä on entistä enemmän niitä, jotka voivat todella huonosti. Polarisaatio on tätä päivää.

– Huono-osaisuus periytyy. Meidän täytyy jo varhaisessa vaiheessa, päiväkodissa ja koulussa, ottaa syrjäytymisvaarassa olevia nuoria kiinni ja auttaa perheitä. Jos nuori ei saa koulussa apua, hän luultavasti jää sieltä pois. Hän tarvitsee ihmiskontaktia, rinnalla kulkijaa, joka kysyy, että mitä sinulle kuuluu.

Hyvinvointiyhtymän Lempisen mukaan tilanne on tiedostettu. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos on tekemässä kevään aikana selvitystä tilanteesta.

Nastolan Teollisuusryhmän asiamiehen Antti Pohjosen mielestä Nastolan tulevaisuus on riippuvainen sen teollisuudesta.

– Täällä teollisuus on totuttu, hyväksi havaittu ja toimiva. Meillä on tilaa, eikä teollisuus häiritse asumista tai vapaa-aikaa. Hyvät liikenneyhteydet ja muut seikat näyttävät siltä, että Nastola olisi hyvä kotipaikka teollisuudelle. Haluaisin kysyä, voisiko Lahden kaupunki pyrkiä keskittämään teollisuutta Nastolaan?

– Yritykset valitsevat itse toimintapaikkansa. Meillä on liikenneyhteyksien päässä hyviä paikkoja Lahden alueella ja myös Nastolassa, vastasi Lahden kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Hannu Rahkonen.

Puheenjohtajakin kokee teollisuuden tärkeäksi.

– Olemme nyt Suomen nuorin ja uusin yliopistokaupunki. Miksi se tuli Lahteen? Uskallan väittää, että nimenomaan lahtelaisella teollisuudella, ja siihen kuuluvilla Nastolan teollisuusyrityksillä, on ollut merkittävä osa siinä. Se tulee olemaan merkittävä piristysruiske ja vetovoimatekijä meille tulevaisuudessa.

Keskustelu