Kolmas kerta toden sanoi, ja Kärkölän historia pääsi vihdoin kansien väliin

Martti Aslamaa sai signeeraukset Kärkölän historia -teoksiinsa niiden kirjoittajilta Riitta Ailoselta ja Pirkko Ailoselta. Ville Hakala

Ville Hakala

– Kärköläläiset ovat rehellisiä, ahkeria, aikaansaavia ja yhteisöllisiä. Sen huomaa esimerkiksi aktiivisesta yhdistyselämästä. Ja negatiivisena asiana: vähän täällä karsastetaan junantuomia, mutta en tiedä, onko se sitä kotiseutuhenkeä sitten, tuumasi Kärkölän historiateoksen toinen kirjoittaja Riitta Ailonen, kun häneltä kysyttiin kärköläläisestä identiteetistä.

Riitta Ailosen ja Pirkko Ailosen kirjoittama Kärkölän historia julkistettiin Kärkölän täpötäydessä valtuustosalissa viime viikon torstaina. Vuodesta 2007 asti työn alla ollutta kaksiosaista teosta koottiin kuin Iisakin kirkkoa, mutta odotus kannatti.

Kahteen osaan jaetussa historiateoksessa on yli tuhat sivua, ja Kärkölän historiaa käydään läpi aina Kärkölän asuttamisesta syksyllä valtakunnallistakin kohua aiheut­taneeseen Tankki-baarin ”arbeit macht frei” -kylttiin saakka.

Kärkölän historian kirjoittamista suunniteltiin ensimmäisen kerran 1910-luvulla. Kuntakokouksessa keskusteltiin joulukuussa 1913 pitäjänkertomuksen hankkimisesta. Kirkkoherra Pusa oli aloitteen tekijä, ja suunnittelukomitean ehdotus hyväksyttiin maaliskuussa 1914. Pitäjänkertomuksen valmistumisesta ei ole tietoa.

Toisen kerran Kärkölän historian kirjoittaminen laitettiin vireille 1967. Perustettiin 4-miehinen toimikunta, jonka tehtäväksi tuli asian eteenpäin vieminen. Kunnanvaltuusto teki historian kirjoittajan kanssa sopimuksen heinäkuussa 1970. Kirjoitustyö pitkittyi, eikä kirja koskaan valmistunut.

Kolmannen kerran historiakirja-asia tuli ajankohtaiseksi 2007, kun maaliskuussa päätettiin perustaa Kärkölän historiatoimikunta. Kärkölä-seuran puheenjohtaja Antti Sipilä otti yhteyttä FM Pirkko Ailoseen ja FM Riitta Ailoseen, jotka valittiin Kärkölän historian kirjoittajiksi joulukuussa 2007.

Historiatoimikunnan puheenjohtajina ovat toimineet myös Petri Ollila vuonna 2014 ja Martti Aslamaa vuodesta 2015 lähtien. Martti Aslamaa, Ilkka Kari, Sirpa Kinnari ja Petri Ollila ovat olleet historiatoimikunnan jäseniä alusta alkaen ja Liisa Korpela vuodesta 2014 lähtien. Kokouksiin ovat osallistuneet myös kunnanjohtaja Seppo Huldén ja vuodesta 2017 lähtien pormestari Markku Koskinen. Käsikirjoituksen tarkastajana on toiminut professori Ilkka Nummela Jyväskylän yliopistosta.

– Hyvän paikallishistorian tuntee siitä, että se kirjoitettu kuntalaisille, ei kunnanvaltuustolle. Tässä on aika hyvin onnistuttu, Nummela kommentoi valmiita teoksia torstaina.

Tyytyväiseltä kirjoihin vaikutti olevan myös teokset ensimmäisten joukossa läpi lukenut Seppo Huldén.

– Minusta tämä onnistunut sillä tavoin, että tämä on helppolukuinen kirja, ja jos on vähänkään kiinnostunut historiasta ja vähänkään kiinnostunut kotiseutunsa historiasta, niin tätä kirjaa on ihan mukava lukea, ei tarvitse olla mikään tutkijatyyppi.

Vaikeampiakin osuuksia kirjassa toki Huldénin mukaan on. Esimerkiksi kylien historiaa lukiessa ja eri talojen paikkoja hahmottaessa tarvitsee karttaa avukseen, hän sanoi.