Huippunäyttely suomalaisesta taiteesta

Jussi Savolainen esittelee S.A. Keinäsen maalausta Ruokailijat. Keinänen toi suomalaiseen taiteeseen ensimmäisenä henkilöiden psykologisen kuvauksen.

Ville Hakala

Taidekeskus Taarastissa avautui sunnuntaina varsinainen taiteen ystävien ja keräilijöiden paratiisi, kun Suomen kuvataiteen mestarit -näyttely toi Päijät-Hämeeseen Suomen nimekkäimpien taiteilijoiden töitä aina Suomen taiteen kultakaudelta 1970-luvulle saakka.

- Suomen kuvataiteen mestarit on museotasoinen taidekokoelma, jossa jokainen taideteos on lisäksi myytävänä, kertoo näyttelyn tiedottaja ja markkinoija Jussi Savolainen.

Samasta kokoelmasta koottu näyttely oli aiemmin esillä Valamon luostarissa, jossa siihen kävi tutustumassa 18 000 vierasta, ja teoksia myytiin usean sadan tuhannen euron arvosta.

Taarastiin saatu näyttely on lähes täydellinen läpileikkaus itsenäisyyttä tavoittelevan Suomen ja itsenäisen Suomen taiteesta.

- Näyttelyn vanhin työ on Aleksander Lauréuksen työ Vincentistä. Laureus syntyi 1700-luvulla, ja hän oli ensimmäinen suomalainen taiteilija, joka ryhtyi tekemään itsenäistä taidetta, Savolainen kertoo.

Esillä on näytteitä myös Suomen kultakautta edeltäneen Düssedorffin koulukunnan töistä. Yksi aikakauden merkittävä taiteilija oli Hjalmar Munsterhjelm.

Suomen kultakauden taiteilijat ovat näyttelyssä vahvasti esillä.

- Näyttelyn ehkä merkittävin teos on Maria Wiikin Sairastava lapsi, johon saattaa liittyy taiteilijan henkilökohtaista surutyötä, sillä hänen sisarensa kuoli keuhkotautiin, ja taidehistorioitsijat ovat pohtineet, olisiko Wiik käsitellyt tätä tragediaa työssään, Savolainen valottaa.

Myös muut kultakauden taiteilijat saavat paikkansa näyttelyssä muiden muassa Sigfrid August Keinänen, joka toi ensimmäisenä ihmisten psykologisen kuvauksen suomalaiseen taiteeseen. Töitä on myös rahvaan kansan kuvaajalta Juho Rissaselta. Samoin esillä on Fredrik Ahldstedtin, Albert Edelfeltin, Eero Järnefeltin ja Akseli Gallen-Kallelan teoksia.

- Gallen-Kallelalta on näyttelyssä Suomen kauneimmaksi mainittu grafiikan teos Mary Gallen, Savolainen kertoo.

Yksi näyttelyn harvinaisuuksia on Eero Järnefeltin 22-vuotiaana maalaama työ, jonka hän innokkaana fennomaanina oli signeerannut nimellä Eero Rauta.

Päijäthämäläinen osaaminen on myös huomioitu näyttelyssä ja jo Taarastin aulassa tulijaa tervehtii Väinö Hämäläisen Vesijärven rannalla -maalaus.

- Suuri kunnioitus on haluttu antaa paikallisille taiteilijoille, kuten Reino Hietaselle ja vasta edesmenneelle Mauno Hartmanille, joka on erittäin arvostettu ja harvinainen kuvanveistäjä siinä, että hän käytti puuta teoksissaan, Savolainen kertoi.

Paikallisuutta on myös kuvanveistäjä Johannes Takasen veistämässä arkkitehti Alfred Cavénin muotokuvassa. Cavén laati muun muassa Lahden kauppalan kaksi ensimmäistä asemakaavaa.

Taarastissa on esillä kaikkiaan yli 80 taideteosta.

Taidekokoelman, josta näyttely on koottu, omistaa tuntemattomana pysyttelevä suku, joka omistaa myös Suomen merkittävimmän kristillisaiheisen taidekokoelman Mestarin jälki.

Kokoelmat kerännyt suku haluaa nyt luopua lähes kaikista maallisista taideteoksistaan voidakseen kartuttaa Mestarin jälki -taidekokoelmaa. Niinpä Nastolassakin esillä olevat työt ovat kaupan.

- Suvun haaveena on saada Suomeen maan ensimmäinen kristillinen taidemuseo. Mestarin jälki -kokoelmaan kuuluu tällä hetkellä lähes 200 teosta, mukana on myös Rembrandtin Raamatun kuvituksia Savolainen kertoo.

Suomen kuvataiteen mestarit -näyttely Taidekeskus Taarastissa 9.1.-28.2. ti-pe ja su klo 12-17. La ja ma suljettu.

Keskustelu