Tuohiukko muutti Tallukan mäelle

Ministeri Sanni Grahn-Laasonen ja Tuohiukon tekijä Erkki Pekkarinen kastoivat patsaan Päijänteen vedellä hotelli Tallukan pihassa. Vieressä siirtohankkeen puuhamies Harri Sipilä ja vasemmalla Tallukan omistaja Kalevi Gran.

Sari Mustjoki

Ministeri Sanni Grahn-Laasonen paljasti perjantaina Hotelli Tallukan pihassa asikkalalaisen tuohimestari Erkki Pekkarisen suurimman taidonnäytteen, viitisen metriä korkean Tuohiukko-patsaan. Patsas siirrettiin Tallukan pihalle Vesivehmaalta Pekkarisen Tuohitupa-nimisestä tuohimuseosta ja hänen kokoelmansa on myös tarkoitus siirtää Tallukkaan ensi kevääseen mennessä ja järjestää sen esineistä vaihtuvia näyttelyitä. Kokoelmassa on mukana niin ennätysmäisen pienet virsut kuin yli puolentoista kuutiometrin vetoinen konttikin.

Patsas- ja tuohimuseohanke on mukana Suomi 100-tapahtumissa.

- Paikallisen tuohimestarin mittavan elämäntyön säilymisen varmistaminen on mitä parhain tapa juhlistaa Suomen 100-vuotista itsenäisyyttä. Käsityöläiskulttuuri on tärkeä osa Suomen historiaa ja perinteen jatkuminen tulee varmistaa myös tulevaisuudessa, sanoo Grahn-Laasonen.

Ministeri Grahn-Laasonen ja Erkki Pekkarinen kastoivat patsaan ämpärillisellä Päijänteen vettä.

- Suomi 100 -juhlavuoden tapahtumia on lähes 5 000. Kulttuuri- ja kulttuuriperintö ovat iso osa näistä. Taide tulee osaksi itse tehtyä elämää. Kahden ja puolen vuoden aika, jonka tuohiukon tekeminen vaati, kertoo jotain meistä suomalaisista, sinnikkyydestä ja siitä, että erikoisetkin ideat toteutetaan, korosti Grahn-Laasonen.

Pekkarinen teki ensin patsaalle asustan, ja punoi tuohta sen päälle. Sisään hän työnsi harjaterästä ja pienestä betonimyllystään betonia sitä mukaa kun työ eteni.

- Siirrosta ei olisi mitään tullut ilman Harri Sipilää, kiittelee Pekkarinen.

Pekkarinen oli jo alistunut siihen, että tuohiukko seisoisi lopun ikäänsä hänen vanhan talonsa pihassa. Sipilä sai muita paikallisia yrittäjiä lähtemään mukaan patsaan siirtoon ja noin kahdeksan tonnin patsas siirrettiin lopulta varsin pienellä rahalla ja suurella talkootyömäärällä.

- Yrittäjä Risto Nurminen soitti, että hänellä on tärkeää asiaa ja tuli patsaan kuvan kanssa sanomaan, että tämä pitää saada arvokkaaseen paikkaan, kertoi Kalevi Gran hankkeen alusta.

Tuohiukko ehti seistä Tuohituvan pihassa noin 12 vuotta. Pekkarinen muutti vaimonsa kanssa lähemmäksi Vääksyn keskustaa.

Pekkarinen osoittautui käden taitojen lisäksi taitavaksi myös tarinankerronnassa. Hän hauskuutti yleisöä monella tarinalla nuoruutensa savottatöistä ja vähän rakkaudestakin patsaan julkistamisen jälkeisessa kahvitilaisuudessa.

- Nuorena poikana olin savottahommissa pohjoisessa. Talon tyttö oli kuin enkeli, minä sitä ihastelin. Olin joen rannalla istumassa. Tyttö tuli siihen ja suuteli minua pitkään, ennen kuin ehti mitään jutella. Sitten se lähti kouluun ja hylkäsi minut. Vuosikymmenten päästä kirjoitin tarinan lehteen ja parin viikon päästä tytöltä tuli kirje Ivalosta. Vanhalla värisevällä mummon äänellä se sanoin minulle: ”Tule tänne, minä olen ihan yksin”. Minä sanoin, että mitäs hylkäsit minut aikanaan.

Puheenvuoroissa korostettiin ite-taiteen eli itse tehdyn taiteen merkitystä. Suomen maaseudun sivistysliiton kulttuurituottaja Raija Kallioinen kertoi Erkki Pekkarisen töiden olevan liitolle tuttuja jo 20 vuoden takaa. Pekkarinen on hieno esimerkki ite-taiteesta, itse tehdystä elämästä.

- Luovuuden ja taiteen avulla ihminen voi määritellä millainen hän haluaa olla, totesi Kallioinen.

Kallioinen on myös vienyt Pekkarisen töitä kansainvälisiin näyttelyihin. Maailman pienimmät virsut, noin sentin pituiset, kiertävät tällä hetkellä Englannissa.

Asikkalan kunnanjohtaja Rinna Ikola-Norrbacka innostui ite-termistä. Itse tehtyä elämää tarvittaisiin niin kuntastrategiaan kuin tulevaisuuden Suomeen ylipäänsäkin.

- Olisikohan se strategia ihan ite ryhtyä tekemään asioita. Oma aktiviisuus ja tekeminen ratkaisee tulevaisuuden. Muutostahti vain kiihtuu, tarvitsemme rohkeutta tehdä asioita eri tavalla, oli ministeri Grahn-Laasonen samoilla linjoilla kunnanjohtajan kanssa.

- Ite joutuu paljon tekemään, yrittäjä, komppasi Kalevi Gran edellisiä puhujia.

- Me ite kaikki yhdessä, Gran jatkoi.

Taiteilija Pekkarinen, 81, ite, kaavailee seuraavaksi suuremmaksi työkseen virsun mallista kanoottia.

Keskustelu