Sodan koetteleman metodistiseurakunnan taival Karjalasta Vesivehmaalle

Sana siirtyi Vuoksenrannasta Vesivehmaalle -kirjan julkistus. Vasemmalta Martti Talja, kirjailija Raakel Henttonen ja seurakunnan nykyinen pastori Soile Salorinne. Antti Hartikainen

Antti Hartikainen

Vuoksenlaakson metodistiseurakunta perustettiin Karjalankannaksella Vuoksenrannassa vuonna 1921. Sotien takia seurakunnalle koitti lähtö Karjalasta. Seurakunta on kuitenkin sodista huolimatta jatkanut katkeamatta toimintaansa tähän päivään asti.

Vuoksenlaakson metodistiseurakunnan pitkää historiaa tarkasteleva kirja, Sana siirtyi Vuoksenrannasta Vesivehmaalle, julkistettiin toissaperjantaina.

Suomi oli ollut vasta hetken itsenäinen ja kunnat elivät käymistilassa. Vuoksenranta irtautui Antrean kunnasta. Uuteen kuntaan piti rakentaa uusi kirkko. Metodistiseurakunta sai alkunsa, kun kirkon sijainnista tuli kova riita. Suuret etäisyydet aiheuttivat närää.

- Kulkuneuvot olivat todella hitaita. Liikkuminen tapahtui hevosajoneuvoilla, vesiteitse, jalan ja polkupyörillä. Uusia kuntia perustettiin valtava määrä asioinnin lisääntymisen takia, kirjan julkaisutoimikuntaan kuuluva professori Martti Talja kertoo.

Seurakunta oli oman aikansa suurin metodistiseurakunta 800 jäsenellään.

- Seurakunta syntyi hyvin nopeasti. Perustamispäätös tehtiin 1921 ja 1922 kirkkorakennus vihittiin käyttöön. Ensimmäiset hautaukset suoritettiin jo siinä välissä.

- 20-luvulla siellä pidettiin kaksi vuosikonferenssia. Suomalaisen metodistikirkon edustajat kokoontuivat sinne. Pisimmillään nämä saattoivat olla 4-5 päivän tilaisuuksia, koska sinne tultiin kaukaa ja kulkuvälineet olivat hitaita.

Talvisota syttyy

Joulukuussa 1939 vuoksenrantalaiset joutuivat lähtemään sodan tieltä evakkoon Pohjanmaalle ja Savoon.

- Toivo Rajamaa oli siihen aikaan seurakunnan pastori. Hän kiersi Pohjanmaalle ja Savoon sijoitettujen seurakuntalaisten välillä.

- Tässä toiminnassa oleellista oli seurojen pito. Niitä oli viikoittain ja ne kiersivät kylissä talosta toiseen. Niihin osallistuivat myös luterilaiset. Siinä oli kyse seurustelun sakramentista, sosiaalisesta kanssakäymisestä, kirjan kirjoittanut Raakel Henttonen taustoittaa.

Jatkosodan aikana elo-syyskuussa 1941 metodistiseurakunnan kirkkoa käytettiin kenttäsairaalana.

- Rutalahdella syntyneen Aaro Pajarin sotasairaaladivisioona toimi siellä. Näitä yhteyksiä Päijät-Hämeeseen oli jo noina aikoina, Talja kertoo.

Sota eteni Karjalankannaksella hyvin. Vuoksenrantaan saapui paluumuuttajia syksystä 41 lähtien ja keväällä 42 seurakuntalaisia oli palannut jo kuutisensataa. Sodan aikana kirkosta oli viety penkit, kirkonkello, uunit purettu ja ikkunoitakin oli hajalla. Äitienpäivänä 10.5.1942 kirkko saatiin taas vakituiseen käyttöön.

Sotien jälkeen

Kirkkoa uusittiin punaisilla asbestilevyillä vielä keväällä 1944. Tuolloin haluttiin yhä uskoa, että sota voisi päättyä hyvin. Kesäkuussa 44 kirkonkellot soivat viimeisen kerran. Kuukautta myöhemmin 15.7. kirkko tuhoutui venäläisten tykistön osumasta.

Sodan jälkeen vuoksenrantalaiset sijoitettiin Päijät-Hämeeseen. Moni päätyi Asikkalaan.

- Samassa kylässä asuneet pyrittiin sijoittamaan samaan kuntaan, jotta vanhat naapurussuhteet jäisivät elämään. Se auttoi ihmisten sopeutumista uusiin olosuhteisiin, Talja valaisee.

Henttonen muistelee matkustamisen olleen vaivalloista Päijät-Hämeessä.

- Tulin lapsena äitini kanssa tänne Asikkalaan. Äidin sukua oli Kalkkisissa ja Urajärvellä. Matkustaminen oli hankalaa.

- Linja-autolla sinne, sieltä vaihdetaan linja-autoa tuonne, sitten mietitään mennäänkö kelkalla, pyörällä vai kävellen. Tänä päivänä ei voi kuvitella kuinka vaikeaa ihmisten yhteydenpito on ollut. Etenkin jos ihmiset olivat hajallaan.

Vuoksenlaakson metodistiseurakunta aloitti uuden kirkon rakentamisen Vesivehmaalla syksyllä 49. Seuraavana vuotena se oli valmis. Talkoohenki on ollut tärkeässä roolissa.

- Kun Vuoksenrannan kirkko oli rakennettu talkoilla, niin tehtiin myös tämäkin talkoilla, Talja kertoo.

Vuosikirja valaisi kaiken

Sana siirtyi Vuoksenrannasta Vesivehmaalle on mielenkiintoinen katsaus niin yleiseen kuin metodistiseurakunnankin historiaan. Materiaalin kerääminen opukseen ei ollut Henttosen mukaan helppoa.

- Ensimmäinen haaste oli selvillä jo ennen hommien aloittamista. Kaikki pöytäkirjat ovat kateissa sotia edeltävältä ajalta.

Apu löytyi metodistikirkon vuosikirjoista.

- Tänä päivänä pöytäkirjat tehdään päätöspöytäkirjoina, joissa ei kuvata asioiden kehittymistä. Aiemmin nämä olivat paljon runsassanaisempia.

- Metodistikirkolla on valtakunnallinen vuosikonferenssi, jossa määritellään kirkon toiminnan linja. Vuosikirjassa oli alusta lähtien joka ikisen seurakunnan toiminta kultakin vuodelta. Se valaisi kaiken.

Vuoksenlaakson seurakunta tänään

Seurakunta toimii yhä Vesivehmaan kirkossa ja jäseniä on 125.

- Jälleen on sunnuntaina yhden henkilön jäseneksi siunaaminen. Näen, että meillä on varmasti tulevaisuus. Millainen se on? Sitä emme vielä tiedä, vuodesta 2002 seurakunnan pastorina toiminut Soile Salorinne tuumaa.

- Meillä on sellainen erityinen piirre tässä seurakunnassa, että täällä on kaukojäseniä. Monet eri paikkakunnilla asuneet ihmiset nuorempaa sukupolvea myöten ovat löytäneet tämän maalaisseurakunnan. He käyvät täällä jumalanpalveluksissa ja ovat liittyneet jopa jäseniksi.

Yhteydenpito ja liikkuminen saattoivat muodostaa seurakunnan alkutaipaleella hankaluuksia, mutta nykyään on helpompaa.

- Nämä nykyajan välineet mahdollistavat monella tapaa yhteydessä olemisen. Meillä on Lahdessa ja Tampereen seudulla asuvia aktiivisia jäseniä tällä hetkellä. Sunnuntainakin siunattava asuu Lahdessa.

Aktiiviset seurakuntalaiset

- Uskollisuus Jumalalle on se, miten määrittäisin tätä seurakuntaa ja seurakuntalaisia. Alusta asti seurakuntalaiset ottivat seurakunnan omakseen. Vaikka ollaan tultu pienempään jäsenmäärään, niin aktiiviporukka on todella kantanut seurakuntaa.

Talkoohengellä on Vuoksenrannan seurakunnassa pitkät perinteet. Ne jatkuvat vielä tänäkin päivänä.

- Meillä on nyt sellainen porukka, joka on aktiivisesti tehnyt talkoita jälleen kerran. Se on mielenkiintoista, että tänä päivänä talkoot nousevat uudelleen.

- 2015 uusittiin pinta. Tänä kesänä suurin urakka tulee olemaan kattoremontti. Sitä ei pystytä talkootyönä tekemään, mutta talkoiden osuus on rahankeruussa.

Keskustelu