Pyhän Marian kirkon puuveistosten tarinat

Kirkon keskeisin veistos esittää Mariaa ja Jeesus-lasta.

Hollolan Pyhän Marian kirkko on yksi 86 Suomessa keskiaikana valmiiksi rakennetuista kivikirkoista. Nykyiseen muotoonsa kirkko on valmistunut vuosien 1495-1510 välillä. Keskiajalla kirkossa oli mahtava puuveistoskoristelu, joista on jäljellä 24 veistosta.

- Samalle seinälle asetetut Marian ja Magdalan Marian veistokset kuvaavat naiskuvan syntymistä länsimaisessa kulttuurissa. Maria edustaa viatonta, rikkeetöntä, täydellistä naista kun taas Magdalan Mariasta tuli katuvan synnintekijän edustaja, kertoo kirkon oppaana toimiva lehtori Marja Maunuksela.

Lehtipuusta valmistettu Pieta on terapeuttinen ja lohduttava veistos.

- Fransiskaanien teksti kertoo, että Maria vaati saada itkeä poikaansa, kun miehet olivat ottaneet Jeesuksen ristiltä. Legenda kuvaa, kuinka Maria itki poikansa kuolemaa, jonka jälkeen tämä haudattiin.

Pieta-veistoksia on useissa kirkoissa. Pyhän Marian kirkon veistos on varhaisimpia, jo puukirkkoajalta 1430-luvulta. Esimerkiksi Michelangelon kuuluisa, Pietarinkirkossa sijaitseva veistos on valmistunut 1499.

Puuveistokset tunnistetaan esineistä ja symboleista, joita on kuvattu veistokseen. Legendan mukaan esineet liittyvät heidän kuolemaansa tai elämäänsä.

- Johannes Kastajan veistoksen helmassa on kuvattu kamelin pää, joka symboloi hänen kasvuaan erämaassa. Hänellä on kädessään kirja, jonka päällä on karitsa. Kun Johannes Kastaja kastoi Jeesuksen, hän sanoi ”Katso Jumalan Karitsa, joka ottaa pois maailman synnit”, Maunuksela avaa symboliikkaa.

Pienet veistokset sisältävät lukuisan joukon uskomme keskeisiä viestejä. Eräässä veistoksista on kuvattu muun muassa Maria, jonka sylissä on alaston Jeesus-lapsi. Jeesuksella on kädessään omena, joka kuvaa Eevan paratiisissa ottamaa omenaa, jolla Eeva sai aikaiseksi synnin kirouksen. Maria katkaisi kirouksen, kun suostui Jeesuksen äidiksi, ja hänen poikansa kautta synti on menettänyt voimansa ja tulee siunaus.

Apostoli Jaakob vanhempi, Jeesuksen opetuslapsi, Johanneksen veli, tunnetaan apostolina, jonka kunniaksi edelleen kävellään Santiago de Compostellaan.

Tapaninpäivälle nimensä antanut diakoni Pyhä Stefanus tunnetaan puolestaan ensimmäisenä marttyyrina.

Kirkossa sijaitsee myös Suomen ainoa Pariisin suojeluspyhimyksen Pyhän Dionysioksen veistos, joka kantaa käsissään omaa irti leikattua päätään. Dionysioksen legenda alkaa Areiopagilta Paavalin seurasta ja päättyy mestaukseen Pariisissa.

Piispa Henrik on Suomen kansallispyhimys, joka toteutti ensimmäisen ristiretken 1100-luvun puolivälissä. Legendan mukaan Lalli tappoi hänet Köyliönjärven jäällä. Veistoksessa Lalli makaa piispa Henrikin jaloissa.

Vanhalta ajalta peräisin olevan marttyyrineitsyt Barbaran tarina on surullinen. Legendan mukaan hän oli rikkaan miehen kaunis tytär, jonka isä sulki torniin suojaan kristinuskon vaikutukselta sekä sulhasehdokkailta. Tästä huolimatta Barbara toimi itsenäisesti ja omaksui kristillisen uskon, jonka tähden isä itse surmasi hänet. Barbara on aseseppien, sotilaiden, linnoitusten rakentajien ja kaivosmiesten suojelija.

Hollolan Pyhän Marian kirkko on talviaikaan avoinna yleisölle sunnuntaisin kello 11-16, jolloin paikalla on aina opas.

Soili Kaivosoja

Kommentoi