Buhurt on keskiaikaisin varustein käytävää vapaaottelua

Buhurtissa mitellään oikeilla teräksestä valmistetuilla miekoilla ja kirveillä. Myös haarniskat ovat aitoja keskiaikaisten mallien mukaan rakennettuja suojavarusteita.

Ville Hakala

Orimattilan Salusjärven leirikeskuksessa näkyi toissa viikonloppuna merkillisen näköistä porukkaa. Keskiaikaisiin haarniskoihin pukeutuneet miehet ja naiset mäiskivät toisiaan miekoilla ja kirveillä, eikä lyönneissä himmailtu. Kyseessä oli buhurt-nimisen lajin leiri aloittelijoille. Buhurt tai medieval combat sport (MCS) on kilpaottelua historiallisissa haarniskoissa ja tylpillä teräsaseilla.

- Lyödä saa niin kovaa kuin pystyy. Pistäminen on kuitenkin kiellettyä. Eikä iskuja saa kohdistaa nivusiin, jalkateriin, niskaan tai pystysuunnassa selkärankaan. Vastustajan raajoja ei myöskään saa vääntää luonnottomiin asentoihin, orimattilalainen Matti Pietilä selventää lajin sääntöjä.

Hänen mukaansa buhurtia voi verrata vapaaotteluun, jota käydään keskiaikaisin haarniskoin ja asein. Miekkojen terät on tosin pyöristetty ja aseille on painorajoituksia, mutta muuten taistelu on vapaata.

Vaikka laji kuulostaa äkkiseltään melkoisen hurjalta, niin siinä tulee harvoin vakavia loukkaantumisia.

- Vammojen suhteen tätä voisi verrata vaikkapa jenkkifutikseen. Joitain polven vääntymisiä tai vastaavia tulee silloin tällöin. Pienempiä ruhjeita ja mustelmia tuleekin sitten lähes joka ottelussa, Pietilä kertoo.

Miltä se sitten tuntuu, kun joku kalauttaa kaikilla voimillaan sotavasaralla kypärään.

- Vieressä olevilla voi mennä kilahduksesta korvat lukkoon, mutta ottelijalla adrenaliinitasot ovat niin korkealla, että ei sitä edes oikein rekisteröi. Kuhmut ja mustelmat lasketaan sitten ottelun jälkeen, Pietilä hymyilee.

Buhurtissa on useita eri kilpailumuotoja. Taisteluja käydään kehässä yksi yhtä vastaan tai joukkotaisteluina, joissa vastakkain voi olla jopa 21 hengen joukkueita. Kaksintaisteluissa tuomarit laskevat pisteitä osumista. Joukkotaisteluissa joutuu pois pelistä, jos joutuu kaadetuksi.

Varusteissa pyritään historialliseen autenttisuuteen. Esimerkiksi haarniskat eivät voi olla mitä tahansa viritelmiä, vaan niiden täytyy olla myös historiallisesti todenmukaisia. Varusteita valvoo erillinen komitea, ja varusteiden historiallisuus on osoitettava historiallisista lähteistä.

- Muuten varustautuminen on kompromissien tekemistä liikkuvuuden ja suojaavuuden suhteen. Isoimpien kavereiden täysi taisteluvarustus voi painaa viisikymmentä kiloakin. Oma varustukseni painaa hieman yli 30 kiloa, Pietilä kertoo.

Aivan ilmaisiakaan haarniskat ja panssarit eivät ole. Pietilän mukaan alkuun voi päästä tuhannen euron satsauksella, mutta kun summan tuplaa, niin saa jo hyväntasoiset suojukset ja aseet.

- Buhurt on erityisen suosittua Venäjällä ja Itä-Euroopassa, jossa on myös taitavia seppiä ja varustevalmistajia, Pietilä kertoo.

Aloittelijat pääsevät kokeilemaan lajia lainavarusteilla ottamalla yhteyttä paikallisiin harrastajiin.

Perjantaista sunnuntaihin kestäneellä Salusjärven start-up-leirillä oli mukana yli 60 buhurtista kiinnostunutta taistelijaa ympäri Suomea. Suurimalle osalle leiri oli ensikosketus lajin saloihin.

- Olemme haalineet tänne viitisentoista haarniskaa, ja kaikki halukkaat pääsevät kokeilemaan taistelua kehässä. Taitoja on harjoiteltu myös rastikoulutuksena.

Kehässä ottelevia taistelijoita seuratessa lajin rankkuuden huomaa käytännössä. Jo minuutin mittaisen erän aikana iskujen vaihto hidastuu loppua kohti, ottelijoiden väsyessä. Kolmannen erän lopulla jo pystyssä pysyminen ottaa koville.

- Ei tuossa lopussa jaksa enää paljon liikkua. Vastustajan iskut eivät sinänsä ota koville, mutta itse lyöminen on rankkaa ja kuluttavaa. Kivaa hommaa joka tapauksessa, ja kyllä tästä taitaa tulla minulle ihan pysyvä harrastus, ylöjärveläinen Mikko Jalonen puuskutti ensimmäisen kolmieräisen ottelunsa päätteeksi.

Suomessa buhurtin lajiliittona toimii Medieval Combat Sport Finland. Lahden seudulla toimintaa pyörittää Päijät-Häme Medieval Combat, jolle on valmistumassa oma harjoitustila Nastolan Aurinkolinnan yhteyteen.

- Lajia pääsee kokeilemaan ottamalla yhteyttä seuraan. Meillä on myös omat Facebook-sivut, josta löytyy tietoa toiminnasta, Matti Pietilä vinkkaa.

Keskustelu