Paimelalainen tila palkittiin vesiensuojelutyöstään

Kosteikkoketjun keskelle on muodostonut saaria, joilla on merkitystä riistanhoidon ja luonnon monimuotoisuuden kannalta. Juha Ruotsalainen on rakentanut sillat yhdelle saarista.

Ville Hakala

Päijät-Hämeen Vesijärvisäätiö ja MTK Häme ovat palkinneet Jenni ja Juha Ruotsalaisen Varalan tilan nyt ensimmäistä kertaa myönnetyllä ensimmäisen kerran ympäristöystävällisen tilan tunnustuksella. Palkinto luovutettiin pariskunnalle viime viikon torstaina osana Vesijärvi-viikon tapahtumia.Sen luovuttivat Vesijärvisäätiön hallituksen jäsen Valtteri Simola ja MTK Hämeen toiminnanjohtaja Päivi Rönni.

Paimelassa sijaitsevan tilan mailla on kaksi kosteikko-laskeutusallasta, joiden avulla Vesijärveen laskevan Myllyojan virtaama Vesijärveen hidastuu. Veden mukana kulkeutuva maa-aines ehtii laskeutua altaiden pohjaan eikä päädy rehevöittämään järveä. Lisäksi tilalla on Myllyojan varressa suojavyöhykkeet.

Juha Ruotsalainen kaivautti ensin altaat oma-aloitteisesti ja kuuli sittemmin, että Vesijärvisäätiöltä voisi olla mahdollista saada suunnittelu- ja toteutusapua niiden laajentamiseen ja toiminnan parantamiseen. Tästä käynnistyi prosessi, jonka seurauksena Myllyojalle pystyttiin rakentamaan valtakunnallisestikin kiinnostava kosteikkoketju, jossa monta pientä allasta ketjuttamalla pyritään saamaan sama tai parempi teho kuin yhdellä isolla altaalla.

- Altaita on laskutavasta riippuen viisi tai seitsemän ja niiden yhteenlaskettu pinta-ala on hyvinkin 20 aaria, Juha Ruotsalainen sanoo.

Kosteikkoketjun toteutusta vetänyt Vesijärvisäätiön ohjelmajohtaja Heikki Mäkinen toteaa, että Myllyojan tyyppisen ison kokonaisuuden mahdollistaa vain hyvä yhteistyö vesienhoidon ammattilaisten ja maanomistajien välillä.

- Tässä Juha Ruotsalainen oli tarvittava paikallinen linkki, joka mahdollisti työn käynnistymistä. Ruotsalainen traktoreineen oli myös pari viikkoa ajamassa maata kosteikkojen kaivamisen yhteydessä, kuten kaksi muutakin maanomistajaa kylältä. Maanajo tehtiin talkoilla, Mäkinen kertoo.

Hanketta ovat olleet tukemassa ELY-keskus ja Vesijärvisäätiö. ELY:n avustus oli 60 000 ja hankkeen talkootyön arvo oli 19 000 euroa.

Juha Ruotsalainen pitää selvänä, että ympäristöstä tulee pitää huolta. Hän toteaa Paimelanlahden tilan parantuneen lapsuusajoistaan. Myllyojaan laskeutusaltaat toivat lisää vesitilavuutta, eikä oja enää tulvi pelloille. Ojan ylittävä viljelystien siltarumpu pysyy nyt paikoillaan. Innokkaana metsämiehenä Ruotsalainen arvostaa myös lammikoilla viihtyviä sorsaparvia.

- Hyvässä hengessä tämä Myllyojan kunnostus tehtiin meidän kylän viljelijöiden kesken. Viljelijät arvostavat sitä, että pääsemme vaikuttamaan toteutukseen, eikä asioita sanella ylhäältä.

Laskeutusaltaiden toiminnan kannalta on olennaista, että niiden pohjasta poistetaan maa-aineista noin viiden vuoden välein.

- Siihen ei saa tukea, mutta maa-aineksen voi ajaa täytemaaksi pellolle, Ruotsalainen sanoo.

Myllyoja ja vähän matkan päässä sijaitseva Haritunjoki ovat olleet Vesijärven kannalta kuormittavampia järveen laskevia uomia. Haritunjoelle on suunniteltu kosteikkoketjun rakentamista, mutta pirstaleinen maanomistus on vaikeuttanut hanketta.

Juha Ruotsalaisen mukaan Myllyojan kosteikkoketju ei ole haitannut peltojen viljelyä pienimmässäkään määrin pikemmin päinvastoin.

Vaarilan tila on kasvinviljelytila, jossa tänä vuonna on viljelyksessä ruista, rypsiä, suurimokauraa, vehnää ja hevosheinää. Omien peltojen lisäksi on vuokramaita ja töitä tehdään ”avaimet käteen” periaatteella kolmella urakointitilalla. Näin Ruotsalaisten viljeltävänä on peltoalaa yhteensä 170 hehtaaria.

Näiden lisäksi Juha työskentelee isänsä kuljetusliikkeessä ja Jenni on ollut koulunkäyntiavustajana ja pitänyt lapsille maatilakerhoa. Tilalla onkin muun muassa vuohia, hevosia ja aasi. Tänä syksynä Jenni aloittaa sosiaalipedagogisen hevostoiminnan täydennyskoulutuksen Ypäjällä. Perheessä on kaksi alakouluikäistä lasta, Miki ja Melina.

Kommentoi