Leuto talvi luo haasteita Päijät-Hämeen majoitusyrittäjille

Messilän rinteillä oli lunta viime perjantaina, mutta näkymään olisi mahtunut enemmänkin lunta. Antti Hartikainen

Antti Hartikainen

Lämmin talvi on aiheuttanut muun muassa Finlandia-hiihdon ennennäkemättömän peruuntumisen. Miten haparoiva talvi on näkynyt Päijät-Hämeen alueen majoittujamäärissä?

– Ei ihan merkittävää muutosta. Toki näihin hiihtoloman majoitusmääriin se on jonkin verran vaikuttanut, vastaa Messilän vastaanotto- ja markkinointipäällikkö Iira Hyttinen.

– On se ehkä vähän, semmoisia niin sanottuja hiihtolomalaisia ei tietty voida palvella niin hyvin kuin aikaisemmin. Meillä on aikaisemmin ollut omat hiihtoladut, mutta nyt emme ole saaneet niitä tehtyä, kertoo puolestaan yrittäjä Katja Riihilahti Iso-Naappilan lomasta.

Samanlaista viestiä kantautuu myös Nastolasta.

– Kyllä se hieman näkyy. Kaiken kaikkiaan lomalaisia on hyvin helmikuussa, mutta näitä perinteisiä hiihtolomailevia perheitä on vähemmän kuin viime vuonna. Koronavirus on vaikuttanut enemmän ulkomaalaisiin vierailijoihin. Kiinalaisia piti olla helmikuussa todella runsaasti, mutta kaikki peruuntui, kertoo Pajulahden myyntijohtaja Mira Puhlin.

Kuinka tärkeä luminen talvi on?

– Erittäin tärkeä. Se on meidän pääsesonki. Majoituksen puolesta toki myös juhlat ja muut tapahtumat tuovat kesällä asiakkaita, kiteyttää Hyttinen.

– Totta kai sillä on merkitystä. Normaali luminen talvi on myyvempi. Meillä on Messilä vieressä, joka toki toimii tälläkin hetkellä. Mutta se palvelisi meidänkin mökkiläisiä, jos saisimme täällä Asikkalassa ladut kuntoon. Meillä menee normaalisti mökkien vieressä ladut, Riihilahti kertoo.

Lumettomuus voi luoda haasteita perinteisen talviohjelman järjestämiselle.

– Käytännössä sillä on iso merkitys juuri tähän perheiden hiihtolomasesonkiin. Ei pääse hiihtämään tai laskemaan pulkalla, Puhlin vastaa.

Millaista reagointia lämpimien talvien mahdollinen lisääntyminen aiheuttaa majoitusyrittäjissä?

– Yritämme panostaa ympärivuotiseen toimintaan entistä enemmän muun muassa Messilän kaavahankkeen osalta, linjaa Hyttinen.

– Olemme miettineet tulevia talvia, että jos ne jatkuvat tällaisina, niin mitä voidaan lomalaisille tarjota tilalle. On vähän suunniteltu mitä jatkossa tehdään, jos ei pysty hiihtämään samalla lailla. Ei ehkä vielä mitään sellaista, mitä uskaltaisi ääneen lausua, Riihilahti suunnittelee.

Palvelumuutosten lisäksi markkinoinnistakin voi löytyä apu.

– Olemme koittaneet muuttaa ohjelmaa ja markkinointisanomaa. Voi liikkua, vaikka ei ole lunta. Kun yleensä mennään hiihtäjät edellä, niin nyt olemme vähän muokanneet ohjelmaa. Hiihtolomalaisille pitäisi miettiä vielä tiukemmin uutta kulmaa palveluihin, Puhlin summaa.

Millaisia vaikutuksia vähälumisilla talvilla voisi olla matkailu- ja majoitusyrittämiselle Päijät-Hämeessä?

– Etelä-Suomen hiihtokeskuksiin se vaikuttaa suuresti. Lapissa talvi on tuonut lunta enemmän kuin ikinä. Etelä-Suomessa osa hiihtokeskuksista ei ole edes avannut ovia vielä.

– Olemme tähän talvimatkailuun panostaneet, joten tietysti sitä pitää miettiä uudelta kantilta. Mutta en usko, että se on mikään maailmanloppu. Meillä on luontomatkailu isossa osassa. Luontoa on, vaikka ei olisi lunta. Sitten vain vaihdetaan lajeja ja paikkoja, Riihilahti arvioi.

Puhlin uskoo, että hiihtolomasesonkiin se vaikuttaisi kaikilla laskevasti.

Keskustelu