Ajankohtaista

Merenneidot polskivat innokkaasti Orimattilassa

Orimattilan uimahallissa on marras-joulukuussa lauantaisin näkynyt hiukan erikoisempia uimareita: merenneitoja ja muutama merenpoikakin. Näitä koreita uimareita voi seuraavan kerran ihastella tammi-helmikuussa, lauantaisin silloinkin. Pärskyn Anneli Toivonen innostui vetämään merenneitouinteja ja pienet merenneidot innostuivat uinnista. Merenneidoilla ja -pojilla on kalanpyrstön mallinen räpylä, yksi kahdelle jalalle, ja uimapukukankaasta tehty puku, ikään kuin leggingsit joissa on vain yksi puntti kahdelle jalalle.

- Merenneitouinti vaatii paljon keskivartalon käyttöä. Liike lähtee korkealta lantiosta, kertoo Anneli Toivonen.

Useimmat nuoret merenneidot ovat oppineet oikean uintitekniikan nopeasti, kerralla tai viimeistään toisella. Nyt he jo keksivät liikkeitä itse ja kokeilevat niitä. Jutuntekokerralla mukaan ehtineet Enna Järvinen, Pamela Pärhä, Riina Nissinen sekä Leeni ja Viivi Virtala innostuvat leikkimään itse keksimäänsä merenneitohippaa. Nuorin, Leeni, on vasta seitsemänvuotias, useimmat tytöt ovat kymmenen ikävuoden molemmin puolin.

Tytöt kertovat pitävänsä merenneitouinnista kovasti. Se on hauskaa ja mukavaa, tuumaavat tytöt. Pidempiä kommentteja he eivät uidessaan malta ryhtyä antamaan.

Merenneitouinnissa opetellaan ensin liikkuminen jalat yhdessä ja räpylän antaessa vauhtia potkuun, mahallaan, selällään ja oman akselin ympäri pyörien. Harjoituksissa tehdään sukellusratoja. Teemaan liittyviä harjoituksia ovat esimerkiksi vanteiden läpi uiminen, lumpeenkukkien keräily vedestä sekä timanttien ja kivien keräily altaan pohjasta.

- Minulla on ollut mukana myös vedessä liikkuvia kaloja, ne ovat olleet erityisen suosittuja, kertoo Toivonen.

Pyrstön kanssa uiminen on rankka laji. Jalat pitää pystyä pitämään rentona ja nilkka ojennettuna. Jos liike on väärä, räpylä lähtee helposti jaloista irti. Toivonen kertoo, että tunnin harjoituskerralla alkaa puhkumista kuulua 45 minuutin kohdalla ja tekemistä pitää silloin keventää.

Kaikki uimahallit eivät salli erikoista uima-asua, minkä vuoksi Toivosen kursseille on tultu kauempaakin.

- Kollega Forssassa alkoi uittaa merenneitoja ja yllytti minuakin. Hän tuumasi, että minä jos kuka sovin tähän hommaan, kertoo pitkän ja monipuolisen työsaran uinninopetuksessa tehnyt Toivonen.

Toivonen päätyi järjestämään lyhytkurssin loppuvuodesta ja toinen on tulossa tammikuusta alkaen. Toivosesta ja uimareista merenneitouinti on kivaa vaihtelua tavalliseen uimaopetukseen.

- Tyttöjä teema viehättää selvästi. Teemaa pystyy soveltamaan poikiakin houkuttelevaksi, vaikkapa merirosvoilun suuntaan. Meillä mukana olleet pojat tykkäävät, kun räpylällä pääsee uimaan nopeasti, kertoo Toivonen.

Toivonen kertoo vanhempien olevan todella innostuneita merenneitouinnista. Harjoituskerroilla on paljon katsojia.

Merenneitouinnilla ei pysty houkuttelemaan täysin uusia uimareita lajin pariin, sillä perusasiat on osattava jo tullessa. Altaan mitta pitää osata uida, kellua päin ja selin sekä sukellella mielellään. Perustaidot osaavia merenneitoilu tai -poikailu voi houkutella harrastamaan uintia ahkerammin.

Sari Mustjoki

Suosittelemme