Ajankohtaista

Kärkölä valitsi pormestarin

Kärkölä-ryhmän Markku Koskinen valittiin värikkäässä valtuuston kokouksessa Kärkölän pormestariksi. Kokouksessa äänestettiin lukuisia kertoja ja kunnanjohtaja Seppo Huldénia konsultoitiin lakiasioissa useamman kerran.

Kokouksen lopputulos oli selvä, sillä Kärkölä-ryhmä pystyy yksinkertaisella enemmistöllä päättämään asiat Kärkölän valtuustossa. Muut puolueet halusivat tehdä selväksi, että kyseessä ei ollut heidän haluamansa malli.

Vaalin ratkettua Koskinen sai kuitenkin onnitteluja kaikilta osapuolilta, joten ilmeisesti perinteiset puolueet eivät vastustaneet Koskista henkilönä vaan tapaa, jolla pormestarimalli tuotiin päätettäväksi. Kerran valtuuston puheenjohtaja Matti Torkkel (kesk) palautti keskusten käsiteltävään asiaan siitä, kuka oli kutsuttu tai tullut asiaa valmisteleviin kokouksiin.

Pormestarin työpariksi tulee myöhemmin valittava kansliapäällikkö. Määräaikainen kehitysjohtaja, joksi on tulossa kunnanvaltuustossa ja -hallituksessa istuva Jouni Nieminen Kärkölä-ryhmästä valmistelee kansliapäällikön valintaa.

Pormestarin valintaprosessi oli monimutkainen. Ensin piti hyväksyä hallintosääntö, jossa siirrytään kunnanjohtajavetoisesta pormestarimalliin. Sitten piti erottaa kunnanhallitus, koska pormestari toimii kunnanhallituksen puheenjohtajana ja hänet valitaan ennen kunnanhallitusta. Sitten piti valita pormestari ja uudelleen kunnanhallituksen jäsenet. Pormestarin palkastakin äänestettiin. Pormestarin kiinteä kokonaispalkka on 3 000 euroa kuukaudessa.

Tapio Kulmala (kok) esitti uuden hallintosäännön hylkäämistä, koska päätös pormestarimallista olisi pitänyt tuoda esiin jo ennen kevään vaaleja ja se hylättiin luottamushenkilöneuvotteluissa keväällä 2017.

- Miksi se nyt runtataan? Sanotaan myös, että on helppo siirtyä takaisin kunnanjohtajamalliin, jos halutaan. Mitä järkeä on hypätä mallista toiseen? Jos pormestarimalli on niin erinomainen, miksi siihen on siirtynyt vain kaksi isoa ja yksi pieni kaupunki, kysyi Kulmala.

Reijo Päivärinta (sd) kannatti Kulmalan esitystä todeten, että yleensä hallintomallia muutetaan heti vaalien jälkeen. Hänestä tärkeää olisi ollut, että päätös pormestarimalliin siirtymisestä olisi tehty yksimielisesti.

Kärkölä-ryhmän Tapani Suokas totesi, että kunnanjohtaja Huldén ehdotti pormestarimallia heti vaalien jälkeen, mutta siihen ei lähdetty, koska kustannukset olisivat olleet liian suuret. Kunnanjohtaja olisi jäänyt muihin tehtäviin kunnanjohtajan eduilla. Nyt kunnanjohtaja on joka tapauksessa siirtymässä muihin tehtäviin.

Mari Raininko (kok) ihmetteli sitä, miten pitkäaikaisesta päätöksestä nyt on kyse, jos hallintossäännössä jo edellytetään pormestarimallin tarkastelua vuosittain ja ennen seuraavia vaaleja.

- Millainen virkakoneisto meillä silloin on ja onko helppo siirtyä pois pormestarimallista jos halutaan, Raininko kysyi.

Suokas vastasi Rainingolle, että kyseessä on laajempi henkilöstökysymys. Kunnan kymmenhenkisestä johtoryhmästä eläköityy kuusi kahden vuoden sisällä.

- Kansliapäällikön asiantuntemus on hallinnon ja henkilöstön alalla. Kunnanvirasto ei ole ylimiehitetty, vaikka palattaisiinkin kunnanjohtajamalliin, Suokas korosti.

Myös Kärkölä-ryhmän Hannu Nurminen korosti keskushallinnon olevan kovin ohut ja sinne tarvittavan käsipareja lisää.

- Pitkään on jo tehty vain pakolliset, kehittäminen on jäänyt, Nurminen totesi.

Aslamaa olisi kaivannut enemmänkin keskustelua kunnan taloudesta kuin hallintomallista.

Hallintomalli hyväksyttiin lopulta äänin 14-13 ja siitä jätettiin koko joukko eriäviä mielipiteitä.

Kun äänestämään ruvettiin, sitä jatkettiin. Pykäliä palkkiosäännön muuttamisesta ja pormestarin palkasta ehdotettiin hylättäväksi. Useampi kunnanhallituksen jäsen kieltäytyi eroamasta, katsoen, että heidät on valittu koko kaudeksi, eivätkä he kärsi luottamuspulasta. Tämä sai Suokkaan puolestaan tekemään esityksen, että kunnanhallitus erotetaan merkittävän organisaatiomuutoksen vuoksi. Pormestarimalliin siirtymisestä kesken vaalikauden ei ole ennakkotapausta, joten kunnanjohtaja Huldénkaan ei osannut sanoa onko kunnanhallituksen erottaminen pormestarivalinnan vuoksi laillista, jos se ei itse suostu eroamaan. Laista löytyy pykäliä puolesta ja vastaan. Lopullisen päätöksen asiasta tekee korkein hallinto-oikeus, jos asiasta valitetaan.

Suokaksen esitys tuli kahden äänestyksen jälkeen valtuuston kannaksi ja niin päästiin lopulta pormestarivaaliin, joka käytiin suljettuna lippuäänestyksenä vaikka ehdokkaita oli vain yksi. Ensin tosin äänestettiin vielä kerran siitä, suoritetaanko pormestarin vaali vai ei. Lopulta Koskinen valittiin pormestariksi 17 äänellä. Kaksi äänestyslippua hylättiin epäselvinä ja kahdeksan äänesti tyhjää.

Pienen neuvottelutauon jälkeen Suokas esitti kerralla kunnanhallituksen valitsemista uudelleen tehtäväänsä ja kokousväki sekä runsas yleisö lehtereiltä pääsi onnittelemaan uutta pormestaria.

Markku Koskinen kiitti luottamuksesta ja rohkeudesta lähteä kehittämään kuntaa uudella organisaatiolla. Hän toivoi, että kokouksessa ilmennyt jako Kärkölä-ryhmän ja perinteisten puolueiden välillä ei jäisi pysyväksi vaan kaikkien asioita voitaisiin ajaa. Hän toivoi myös, että jatkossa äänestetään vähemmän ja löydetään yksituumainen ajatus kunnan kehittämisestä.

Sari Mustjoki

Suosittelemme