Ajankohtaista

Maakuntauudistus vaikuttaa eniten sote-palveluihin

Päijät-Hämeen muutosjohtaja Seppo Huldén on viime viikkoina kiertänyt maakunnassa kertomassa tulevasta maakuntauudistuksesta. Viime viikolla hän puhui Hollolassa. Kuva: Tuomas Räihä

Päijät-Hämeen muutosjohtaja Seppo Huldén on viime viikkoina kiertänyt ympäri maakuntaa esittelemässä asukkaille sitä, mitä tuleva maakuntauudistus tulee tarkoittamaan. Huldénin perusviesti on se, että tavallisen asukkaan näkökulmasta suurta muutosta ei ole tulossa.

Organisaatiotasolla muutos on kuitenkin suuri, kun suurin osa nyt kuntien ja kuntayhtymien vastuulla olevista tehtävistä siirtyy maakunnille.

Lisäksi maakunnille tulee tehtäviä, jotka nyt ovat olleet esimerkiksi ely-keskusten vastuulla.

- Päijät-Hämeessä uuden maakunnan työntekijöiden määrä tulee olemaan jossakin 8 000-8 500 välillä ja liikevaihto tulee olemaan vajaa miljardi euroa vuodessa. Siitä lähes 90 prosenttia on käytännössä sotea, Huldén kuvaa maakunnan tehtävien suuruutta.

Soten lisäksi tärkeässä roolissa tulevassa maakunnassa on kasvupalvelut, jotka siirtyvät valtiolta.

- Se sisältää ely-keskuksen asiat yritystukineen ja vastaavineen. Lisäksi kaikki te-toimistojen tehtävät, eli työllisyyteen hoitoon liittyvät asiat siltä osin kun valtio on niitä nyt hoitanut.

Kahden suuren kokonaisuuden lisäksi maakunnalle siirtyy esimerkiksi vastuu paikallisten teiden hoidosta ja päätökset tiemäärärahojen käytöstä.

- Tietysti me joudumme tekemään liikenneviraston kanssa sopimuksia ja suunnitelmia. Ei se niin voi olla, että esimerkiksi moottoritie muuttuu Mäntsälän ja Orimattilan rajalla soratieksi, jos Päijät-Häme päättää, ettei sitä jatkossa päällystetä.

Maakuntaa tulee johtamaan, ainakin aluksi 69-henkinen, maakuntavaltuusto, maakuntahallitus sekä maakuntajohtaja. Lisäksi muodostetaan lautakuntia. Huldénin mukaan hallintomalli on kokonaisuudessaan hyvin samanlainen kuin kunnilla nykyään. Se muutos on kuitenkin tulossa, että tilaaja ja tuottaja on erotettava toisistaan.

- Järjestäjän, eli luottamushenkilöhallinnon ja sen alla olevan konsernihallinnon, rooli on se, että se päättää mitä palveluja, millaisia, missä ja millä hinnalla maakunnan asukkailla tuotetaan, Huldén sanoo.

- Sitten tuottajaorganisaatio huolehtii niiden päätösten perusteella tuotannosta, mutta ei voi puuttua esimerkiksi siihen, onko se tuotettava palvelua oikea. Toki se voi kommentoida, mutta se ei voi tehdä itsenäisiä päätöksiä.

Läheisesti maakuntauudistukseen liittyy myös sote-uudistus, joka tuo tullessaan kenties muuta maakuntauudistusta enemmän näkyviä uudistuksia myös asukkaiden kannalta. Sote-uudistus tuo mukanaan muun muassa paljon puhuttaneet valinnanvapauden.

- Se ei ole lähellekään niin monimutkainen eikä hirmuinen kuin mitä siitä on ehkä julkisuudessa keskusteltu. Se on loppujen lopuksi aika selkeä ja yksinkertainen asia, Huldén toteaa.

Hänen mukaansa maakunta ei anna millekään toimijalle avointa valtakirjaa tuottaa sote-palveluja maakunnan piikkiin.

- Maakunta käy kaikkien halukkaiden sote-palveluiden tuottajien kanssa neuvotteluja, joiden lopputuloksena joko syntyy sopimus palveluiden tuottamisesta tai sitten ei synny. Se on maakunnan itsensä päätettävissä.

Asukkaalle useampi palveluntuottaja tarkoittaa sitä, että hän voi halutessaan valita jonkin muunkin tahon kuin maakunnan oman toimijan, josta tarvitsemansa palvelun hakee. Hinta samalle palvelulle on sama, valitsee minkä tuottajan tahansa.

Rajoituksia kuitenkin on sen verran, että kun kerran valitsee yhden palveluntarjoajan, niin sitä tulee käyttää vuoden kerrallaan, jotta maakuntien ja palveluntuottajien väliset maksut eivät mene sekaisin.

- Pääsääntöisesti valinnanvapaus on pelkästään asiakkaan mahdollisuuksia lisäävä, Huldén summaa.

Tuomas Räihä

Suosittelemme