Ajankohtaista

Talous määrittää sote-palvelujen tulevaisuuden

”Jos sote kaatuu, niin ainakin valmistelijoille voisi antaa kuukauden mitaisen loman”, Ismo Rautiainen nauratti Hollolassa. Kuva: Ville Hakala

- Mitäs sitten, jos tämä koko sote kaatuu, kuului tärkeä yleisökysymys Hollolan kunnanvirastolla viime viikon tiistaina järjestetyssä sote-tilaisuudessa, jossa Päijät-Hämeen maakuntauudistuksen sote-vastuuvalmistelija Ismo Rautiainen avasi mahdollisen sote-uudistuksen kiemuroita.

- Jos sote kaatuu, niin ei Päijät-Hämeessä todellisuudessa tule kovin isoa hätää. Täällä on jo viety palvelut maakunnalliseen kokonaisuuteen. Palvelut jatkuvat edelleen, Rautiainen vastasi.

Hänen mukaansa sote-markkinoilla tapahtuu kuitenkin paljon muutoksia, vaikka nykyinen sote-lakiesitys ei menisikään läpi eduskunnassa.

- Tulee paljon kokonaisulkoistuksia. Tullaan näkemään yksityisen sektorin kasvua ja tullaan näkemään valinnanvapautta, sillä esimerkiksi palvelusetelilainsäädäntö mahdollistaa lähes kaiken sen valinnanvapauden, mitä sote-uudistuksessa on, ja nämä asiat tulevat varmasti lisääntymään, Rautiainen ennusti.

Hänen mukaansa jonkinlaiset uudistukset sote-palveluiden tuottamisessa ovat väistämättömiä, sillä vuoteen 2030 mennessä palveluiden kustannukset 85 vuotta täyttäneiden osalta kasvavat peräti 63 prosenttia nykyisestä.

- Se on sellainen kustannusnousu, että sitä ei pystytä rahoittamaan nykyisellä rahoituspohjalla. Jotain täytyy tehdä, ja se tarkoittaa myös vaikeiden päätösten tekemistä; palvelukriteereiden tarkastelua, palvelurakenteen muutoksia, palvelujen keskittämistä.

Sote-uudistusta on valmisteltu jo toistakymmentä vuotta. Nyt suunnitteilla on maakuntauudistus, josta sosiaali- ja terveyspalveluiden osuus maakunnan palveluista ja taloudesta on noin 91 prosenttia. Siksi maakuntauudistus ja sote-uudistus kulkevat käsi kädessä.

Perustuslakivaliokunnan viime viikolla antama lausunto sote-lakiuudistuksesta muuttaa todennäköisesti suunniteltuja aikatauluja. Valiokunnan lakiluonnokseen esittämät korjaukset ovat mittavia, mutta ne pystyttänee tekemään eduskunnassa ilman, että lakia palautetaan hallituksen valmisteltavaksi.

Jos sote- ja maakuntauudistus toteutuvat, maakuntahallitus ja -valtuusto päättävät jatkossa siitä, mikä on maakunnassa palvelutaso ja hoidon kriteerit. Tasa-arvon turvaamiseksi maakunnat ovat valtion ohjauksessa.

Sote-uudistuksen toteutuessa Päijät-Hämeeseenkin perustettaisiin maakunnan liikelaitos, jonka vastuulla ovat viranomaispäätökset, erikoissairaanhoito, hammashoito, erikoistason sosiaalihuolto ja asiakassetelien ja henkilökohtaisen budjetin myöntäminen.

Maakunta olisi palveluiden järjestäjä, ja maakunnan liikelaitos on niiden tuottaja. Maakunnan liikelaitoksen sisällä on oltava sote-keskus, eli suunnilleen nykyistä terveysasemaa vastaava asiointipaikka.

Liikelaitoksen sote-keskus on siis jatkossa julkisen perusterveydenhuollon tuottaja.

Sote-keskuksia voisivat perustaa myös yksityiset yritykset ja niillekin rahat tulisivat maakunnalta. Asiakkaalle käyntimaksu on sama, kävi hän sitten yksityisellä tai julkisen palvelun sote-keskuksessa.

Hollolan tilaisuuden yleisö oli kiinnostunut siitä, saako uudistuksen jälkeen jatkaa nykyisen terveysasemansa asiakkaana. Kyllä voi.

Jos sote-uudistus toteutuu, eikä itse halua tehdä sote-keskuksen valintaa, se määräytyy lähiperiaatteella eli maakunta osoittaa asioimispaikaksi asukasta lähimpänä olevan sote-keskuksen. Se voi olla myös yksityinen. Asiakas voi kuitenkin vaihtaa keskusta halutessaan milloin vain, mutta tällöin hän sitoutuu valintaansa puoleksi vuodeksi.

Kuntakeskuksissa valintamahdollisuuksien ennakoidaan lisääntyvän, mutta syrjäseudulla palveluja voidaan joutua hakemaan pidemmän matkan päästäkin.

Ville Hakala
ville.hakala@seutuneloset.fi

Suosittelemme